Akateeminen vapaus on uhattuna Pohjoismaissa – on aika toimia
Kun Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu näinä päivinä Islannissa, sen on syytä puuttua kasvavaan ja kriittiseen haasteeseen: akateemisen vapauden turvaamiseen. Pohjoismaat ovat vuosikymmenien ajan tarjonneet kansainvälisesti mallin siitä, miten akateemisia instituutioita voidaan suojata epäasiallista poliittista, kaupallista ja ideologista vaikututusta vastaan. Yliopistomme ovat olleet vapaan ja itsenäisen ajattelun linnakkeita, joissa tutkimusta ja koulutusta on voitu kehittää turvassa. Akateeminen vapaus on edistänyt teknologisia läpimurtoja ja yhteiskunnallisia innovaatioita, korkeaa elämänlaatua ja pohjoismaisten demokratioiden poikkeuksellisen vahvaa asemaa. Tämä perintö on nyt uhattuna.
Akateemiseen vapauteen kohdistuu Pohjoismaissa yhä enemmän paineita. Kasvanut riippuvuus epävarmasta ulkopuolisesta rahoituksesta on heikentänyt tutkijoiden itsenäisyyttä. Poliittinen ohjaus ja tutkimukseen puuttuminen on vaikuttanut tutkimuslinjauksiin. Määräaikaisten työsopimusten käyttö on lisännyt tutkijoiden haavoittuvuutta ja heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan käsitellä innovatiivisia tai kiistanalaisia aiheita. Lisäksi yliopistojen demokraattisen päätöksenteon perinne on heikentynyt. Trendinä on päätöksenteon keskittyminen ylimpään johtoon. Ehkä huolestuttavinta on kuitenkin tutkijoihin, erityisesti arkaluonteisten tai kiistanalaisten aiheiden parissa työskenteleviin, kohdistuvan häirinnän ja uhkailun lisääntyminen. Sananvapauden vaientaminen ei kohdistu vain yksittäisiin tutkijoihin vaan heikentää yhteiskunnan demokraattista perustaa.
Pohjoismaisella kehityksellä voi olla laaja vaikutus. Jos akateemisen vapauden kärkiin kuuluva alueemme alkaa horjua, millaisen viestin se lähettää muille maille? Jos akateeminen vapaus heikkenee Pohjoismaissa, heijastusvaikutuksia voi olla myös rajojemme ulkopuolella.
Olemme käännekohdassa. Pohjoismaiset yliopistosektorin liitot vaativat yhdessä välittömiä toimia. Poliitikkojemme on puolustettava akateemisen vapauden perusperiaatteita ja suojeltava yliopistojen autonomiaa. Toimiin on ryhdyttävä, jotta jatkossakin kuuluisimme vapaan tutkimuksen ja opetuksen kansainväliseen kärkeen.
Kannustamme pohjoismaisia kansanedustajia ja hallituksia seuraaviin toimiin:
- Yliopistojen vakaa julkinen rahoitus pitää turvata
Julkisen rahoituksen on oltava ennakoitavaa. Sillä on taattava tutkimus- ja opetushenkilöstön vapaus valita tutkimuksen ja opetuksen aiheet ulkopuolisten rahoittajien intresseistä riippumatta. - Akateemisen vapauden oikeudellista perustaa pitää vahvistaa
Tarvitaan vahvempaa lainsäädäntöä, jotta yliopistot sekä tutkimus- ja opetushenkilöstö olisivat suojassa ulkoiselta poliittiselta ja muulta painostukselta ja pystyisivät edelleenkin toimimaan riippumattomina ja kriittisinä ääninä yhteiskunnassa. - Työsuhdeturva pitää varmistaa
Määräaikaisten työsopimusten kasvanut käyttö on heikentänyt akateemista vapautta. Vaadimme tutkimus- ja opetushenkilöstölle vahvempaa työsuhdeturvaa, jotta tutkijat voisivat harjoittaa myös entistä kunnianhimoisempaa ja innovatiivisempaa suuremman riskin tutkimusta pelkäämättä työpaikan vaarantumista. - Yliopistoyhteisön kollegiaalinen ja demokraattinen hallinto on palautettava yliopistoihin
Yliopistojen sisäisen hallinnon keskittyminen on heikentänyt tutkimus- ja opetushenkilökunnan roolia tutkimuksen ja opetuksen painopisteitä valittaessa. Vaadimme kollegiaalisen ja demokraattisen hallinnon palauttamista niin, että tutkimus- ja opetushenkilökunnalla on todellista vaikutusvaltaa tutkimusta ja opetusta koskevia päätöksiä tehtäessä. - Tiedettä on suojattava hyökkäyksiä vastaan
Tutkimus- ja opetushenkilökunnalla pitää olla mahdollisuus osallistua vapaasti julkiseen keskusteluun ja harjoittaa tutkimusta ilman pelkoa häirinnästä tai seuraamuksista. Yliopistot tarvitsevat vahvempaa tukea akateemisen sananvapauden puolustamiseksi.
Kehotamme Pohjoismaiden neuvostoa ja Pohjoismaiden hallituksia tarttumaan näihin haasteisiin ja suojelemaan demokratian perusperiaatteita. Pohjoismaiden on jatkossakin näytettävä mallia, kun akateemista vapautta ja integriteettiä suojataan. Nyt on aika puolustaa niitä vapauksia, joille yliopistomme ja yhteiskuntamme perustuvat.
Guro Elisabeth Lind, johtaja, Forskerforbundet, Norja
Sanna Wolk, puheenjohtaja, Sveriges universitetslärare och forskare (SULF), Ruotsi
Brian Arly Jacobsen, puheenjohtaja, DM Universitet, Tanska
Sigrún Ólafsdóttir, puheenjohtaja, Félag prófessora við ríkisháskóla, Islanti
Petri Mäntysaari, varapuheenjohtaja, Professoriliitto
(alkuperäinen teksti ”Akademisk frihet er truet i Norden – tid for handling”, kääntänyt Petri Mäntysaari)
Akademisk frihet i Norden: lagstiftning, praxis, utmaningar
Academic Freedom in the Nordics: Legislation, Practice, Challenges
