Kirjaudu

Blogikirjoitukset

Mikko Saikku.

Yhdysvaltalaisten professorien ongelmia, osa I

Olen aiemmissa blogikirjoituksissani nostanut esiin yhdysvaltalaisen professorikunnan kattavan työsuhdeturvan verrattuna suomalaisiin kollegoihin. Yhdysvaltalaisten yliopistojen yleisesti omaksumat toimintatavat takaavat sikäläisille professoreille aidon akateemisen vapauden ainakin periaatteessa. Yhdysvallat ei kuitenkaan nykyisellään – monista toimivista käytännöistään huolimatta – ole mikään akateemisen tutkijaopettajan onnela. Professorin vakinaistettu työsuhde (tenure) on siellä kyllä meikäläiseen verrattuna yhä varsin turvattu, mutta professorikunnan tilanne...

Jukka Heikkilä.

EU:n viides vapaus ei toteudu itsestään eikä heti – mitä se edellyttäisi meiltä ja liitoltamme?

Jättäessäni Professoriliiton luottamustehtävät miltei vuosikymmenen piipahduksen jälkeen katson tarpeelliseksi kurkistaa tulevaan näköalapaikalta. Kirjoituksesta vastaan yksin minä – se ei vastaa kaikilta osiltaan liiton virallisia kantoja, eikä siitä tullut ilmeinen eikä lyhyt. Kurkistukseni on parhaimmillaankin tämänhetkinen ymmärrykseni asiain tiloista ja suunnasta kohti yhtä todennäköistä EU:n tahtotilaa: EU:n viidettä vapautta. Sen yhtä osaa eli yhteisiä koulutusmarkkinoita Petri...

Teija Laitinen.

Henkilökohtaista, paikallista, kansallista vai kansainvälistä edunvalvontaa?

Professoriliiton monivuotisena aktiivijäsenenä olen saanut mahdollisuuden nähdä professorien työhön liittyviä haasteita ja niiden yllättävyyttä ja laajaa kirjoa monesta eri näkökulmasta. Nyt kun liiton vuosien 2026–2029 strategian uudistamistyö alkaa, on ehkä hyvä pohtia hetki niitä kokonaisuuksia, joiden parissa liitto toimii aktiivisesti ja jotka siten voisivat olla luonteva lähtökohta uuden strategian laadinnalle. Vaikka strategian painopisteet muuttuvat toimintaympäristön...

Jopi Nyman.

Tilan politiikat yliopistossa

Viimeaikainen keskustelu yliopistojen taloudesta ja toiminnasta on kohdistunut myös yliopistojen tiloihin, rakennusten käyttöön ja erityisesti tilavuokriin. Tiloilla on yliopistolaisille kuitenkin useita erilaisia merkityksiä, joiden havaitseminen on olennaista usein vahvojen reaktioiden ymmärtämiselle. Yliopistojen tilat eivät ole neutraaleja. Niillä on myös kulttuurisia, historiallisia, sosiaalisia ja symbolisia merkityksiä, jotka toteutuvat eri tasoin makro- ja mikrotasoilla sekä niiden välissä....

Aki Mikkola.

Kilpatutkijan elämää

Olen usein pohtinut tutkijan uran vaatimuksia, erityisesti kurinalaisuutta ja järjestelmällisyyttä, ja todennut, että tutkijan elämä muistuttaa yllättävän paljon kilpaurheilijan elämää. Molemmilla urilla tarvitaan tahdonvoimaa, pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa kehittymistä. Myös tutkijalta vaaditaan kilpailuhenkeä – menestys rahoitushauissa ja uusien tutkimustulosten tuottaminen vaativat samanlaista omistautumista kuin urheilijalta kilpailuvoittojen tavoittelu. Harjoituskausi Kilpaurheilijan menestys pohjautuu säännölliseen ja järjestelmälliseen harjoitteluun. Sama...

Jukka Westermarck.

Yliopistoja ei saa unohtaa kilpailukykytalkoissa

Hallituksen perustama Kasvuriihi-hanke puuttuu vihdoin talouskasvun suurimpaan ongelmaan Suomessa eli työn alhaiseen tuottavuuteen. Risto Murto on varmasti oikea henkilö vetämään tätä työryhmää, mutta sen kokoonpanossa on erittäin ohut edustus koulutus-, tiede- ja tutkimussektoreilta, jotka kuitenkin ovat työn tuottavuuden kasvattamisen kannalta tutkitusti avainasemassa. Marinin hallituksen historiallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) suunnan muutoksen ansiosta nyt olisi...

Ria Heilä-Ylikallio.

Hur många ord?

Hur många ord skriver du per dag? Min gissning är att det är långt mer än 2000 ord. Den siffran plockar jag från de skönlitterära författarkretsarna, där till exempel Karin Erlandsson minutiöst redogör för sina kvantitativa skrivambitioner i boken Alla orden i mig. Jag återkommer till de professionella skönlitterära författarna längre fram i den här...

Ursula Schwab.

Tutkimuksesta tukea hyvinvointialueiden rahoitushaasteisiin?

Jokainen meistä on tainnut viime aikoina altistua uutisoinnille hyvinvointialueiden rahoitushaasteista. Hyvinvointialueet ovat yliopistoille tärkeä yhteistyökumppani – niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Yliopistojen tulee tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä periaate istuu erinomaisesti hyvinvointialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja parhaimmillaan edesauttaa mahdollisimman optimaalisten rakenteiden ja toimivien hoitoketjujen kehittämistä. Kiireisessä työssä hyvinvointialueilla...

Teija Laitinen.

Ruusuja ja risuja Professoriliitolle – kiitos molemmista!

Professoriliitto suoritti keväällä laajan jäsenkyselyn, jossa toivottiin jäsenten näkemyksiä Tiede-lehdestä jäsenetuna ja samassa yhteydessä pyydettiin mahdollisia terveisiä liitolle. Kyselyyn vastasi ennätysmäärä jäseniä, 1 017 henkilöä, joista äidinkielenään suomea puhuvia oli 89 prosenttia, ruotsinkielisiä seitsemän prosenttia ja englantia työkielenään käyttäviä neljä prosenttia. Työelämässä edelleen olevia oli vastaajista 58 prosenttia, emeriti-jäseniä 40 prosenttia ja muu-vaihtoehdon valitsi kaksi...

Johanna Moisander.

Onko käynnissä tohtorintutkintojen halpuuttaminen?

Lokakuun lopulla YLE uutisoi provosoivasti, että opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijakoulutusuudistuksen myötä Helsingin yliopisto on laittanut tohtorintutkinnot alennusmyyntiin. Uutisessa kerrottiin, että Helsingin yliopistossa tohtorintutkintoon vaadittava työmäärä laskee huomattavasti, ja kysyttiin, onko suomalaisessa tutkijakoulutuksessa alkanut kilpajuoksu siitä, kuka laskee rimaa eniten. Ymmärrettävästi uudistus herättää huolta akateemisessa yhteisössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Erja Heikkinen kertoo, että...

Jaa tämä sivu