Ajankohtaista tekijänoikeuslainsäädännössä
Kirjoittanut
Leevi MentulaEU:n direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla ja verkkolähetysdirektiivi säädettiin osaksi kotimaista tekijänoikeuslakia Professoriliiton toivomalla tavalla eli direktiivien mukaisesti. Tekijänoikeuslain osittaisuudistus saatiin valmiiksi viime vuoden alussa, ja päivitetty laki tuli voimaan 3.4.2023. Lakiin tehdyt muutokset parantavat tekijöiden, kustantajien ja esiintyvien taiteilijoiden asemaa EU-direktiivien edellyttämällä tavalla.
Toimiva tekijänoikeuslaki luo edellytykset sille, että luovalla työllä voi elää. Oikeudenhaltijoiden mahdollisuus rahastaa tekijänoikeudella tuottaa myös yhteiskunnalle taloudellista lisäarvoa, minkä mahdollistaa niin ikään hyvä ja ajantasainen tekijänoikeuslaki.
Teosten käyttö opetuksessa
Päivittynyt tekijänoikeuslaki helpottaa teosten käyttöä opetuksessa. Opetuskäyttöä koskevat muutokset tekijänoikeuslaissa ovat 14 §:n sopimuslisenssi ja uusi rajoitussäännös 14 a §.
14§:n opetuskäytön sopimuslisenssi koskee nyt myös julkista esittämistä, ja myös elokuvateokset ovat opetuskäyttöä koskevan sopimuslisenssin piirissä. Lisäksi myös ansiotarkoituksessa tapahtuva opetustoiminta on sopimuslisenssin piirissä.
14 a §:n rajoitussäännös tarkoittaa, että jos lisenssiä ei ole lainkaan tai helposti saatavilla, teosta voisi käyttää rajoituksen nojalla opetuksen havainnollistamiseksi korvauksetta. Käytännössä tämä lisää painetta oikeuksien kollektiivihallinnoinnille varmistaa, että luvat ovat saatavilla oppilaitoksille mahdollisimman helposti. Aiemmin sääntelyn ulkopuolella olleet nuotit ovat myös jatkossa sääntelyn piirissä. Rajoitukseen ei sisälly tekijöiden oikeutta korvaukseen. Hallituksen esityksessä on tältä osin kuitenkin todettu, että ”korvausoikeuden säätämisen tarvetta voitaisiin arvioida myöhemmin, kun säännösten toimivuudesta saadaan kokemusta”.
Useat yliopistojen luvat ovat myös uudistuneet ja laajentuneet. Ensisijaisesti teoksia saa edelleen käyttää oppilaitoksille hankittujen tekijänoikeuslupien mukaisesti. Opetuskäytössä ehkä merkittävin uudistus käytännössä on, että siinä saa esittää videoita YouTubesta tai muista vastaavista palveluista opetuksen havainnollistamiseksi.
Alustapalvelut vastuussa sisällöstään
Tekijänoikeuslain uuden 6a luvun mukaan alustapalveluilla on tekijänoikeudellinen vastuu välittämistään sisällöistä. Tämä tarkoittaa, että internetin alustoilla on jatkossa selvä velvoite hankkia lupa sisältöjen käyttöön sekä maksaa tekijöille niistä asianmukainen korvaus. Samoin alustoilla on velvollisuus ottaa pois luvattomat sisällöt. Käytännössä somepalvelujen sisältöjä voi käyttää turvallisemmin, kun luvan hankkiminen on selkeästi sisällytetty alustojen vastuulle.
Opetukseen on saatavilla useita käyttölupia, jotka mahdollistavat jopa havainnollistamista laajemman teosten kopioinnin ja käytön opetuksessa. Tällaisia lupia ovat esimerkiksi Kopioston kopiointilupa ja tv-ohjelmien käyttölupa. Jokaisen opetusta antavan olisi tärkeää tietää, mitä lupia omaan yliopistoon on hankittu ja mitä lupia on saatavilla.
Uusi parodiarajoitus turvaa meemit
23 a § eli käyttö parodiassa, karikatyyrissä ja pastississa. Pykälä perustuu direktiivin velvoitteeseen saattaa voimaan eräät tietoyhteiskuntadirektiivissä tarkoitetut tekijänoikeuden rajoitukset.
Parodiarajoitus tarkoittaa sitä, että henkilön on mahdollista käyttää tekijänoikeudella suojattua sisältöä ilman, että käytöstä tarvitsee sopia tai maksaa korvausta, jos hän pystyy osoittamaan, että kysymys on rajoituksen tarkoittamasta parodiasta. Näitä sisältöjä ovat esimerkiksi meemit.
Teoksia saa käyttää tekstin- ja tiedonlouhinnassa
Tekijänoikeuslakiin lisättiin uusi säännös, jonka nojalla teoksia saa käyttää tekstin- ja tiedonlouhinnassa. Louhintaan saa käyttää vain sellaisia teoksia, joihin on laillinen pääsy, eli jotka ovat esimerkiksi luvallisesti ja avoimesti saatavilla verkossa. Rajoitus ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan teoksen tekijä tai kustantaja voi halutessaan pidättää oikeuden teoksensa käyttämiseen tekstin- ja tiedonlouhinnassa. Tällaisen oikeuden pidättämisen voi tehdä esimerkiksi teoksen käyttöehdoissa. Teosten käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvassa tekstinlouhinnassa ei kuitenkaan saa estää tai rajoittaa sopimuksella.
Huomioitavaa on, että valmistettuja teoskopioita saa säilyttää ainoastaan tekstin- ja tiedonlouhintatarkoitusta varten, eikä niitä saa saattaa esimerkiksi yleisön saataviin. Tutkimusorganisaatiot ja kulttuuriperintölaitokset saavat kuitenkin säilyttää teoskappaleita tieteellistä tutkimusta varten sekä tutkimustulosten todentamiseen myöhemmin.
Tekijän asemaa parannettiin oikeuksien luovutustilanteessa
Tekijän asema neuvottelu- ja sopimustilanteissa vahvistui. Tekijänoikeuslakiin lisättiin uusi säännös, jonka mukaan tekijällä on yksinoikeuden- tai käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus. Yliopistoissa Professoriliitto vaikuttaa siihen, että uuden lainsäädännön mukainen korvaus huomioidaan tekijänoikeuksien luovutuksista sovittaessa.
Alkuperäisellä tekijällä on myös oikeus saada teoksen käyttäjältä säännöllisesti selvitys teoksensa hyödyntämisestä. Selvitys on annettava, jos teoksen hyödyntäjällä on ollut tuloja teoksen käyttämisestä ja jos tekijälle maksettava korvaus on riippuvainen teoksen käytön laajuudesta.
Samalla parannettiin myös tekijän oikeutta peruuttaa oikeudenluovutus. Tekijällä on oikeus peruutukseen, mikäli luovutuksensaaja ei ole hyödyntänyt teosta kohtuullisen ajan kuluessa, eikä teosta ole tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetty kuuden kuukauden kuluessa. Tekijä ei kuitenkaan ole velvollinen palauttamaan saamaansa palkkiota oikeudenluovutuksen peruutuksen johdosta.
Tekijänoikeuslain kokonaisuudistus?
Jo säätämisvaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö jätti osan kansallisista uudistuksista kokonaisuuden ulkopuolelle niin sanottuun kakkospakettiin. Tähän kuuluu muun muassa opetuskäyttöä koskeva laajempi uudistus, teosten käyttö tutkimustoiminnassa, jo toteutettu e-lainauskorvaus ja muita pienempiä kokonaisuuksia. Eduskunta edellytti myös, että ”valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeen tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen”.
Orpon hallitusohjelmassa kohdassa Kulttuuri todettiin: Arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen. Ahvenanmaan erityistarpeet arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännössä yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa.
Ruotsissa on jo käynnistetty tekijänoikeuslain uudistus, jossa toteutettavalla uudelleentarkastelulla varmistetaan, että lain rajoitussäännökset vastaavat EU:n lainsäädännön vaatimuksia. Rajoitussääntelyä on tarkoitus vähentää ja selkeyttää samalla lakia.
Ministeri Multala on ilmoittanut, ettei tekijänoikeuslain kokonaisuudistukseen todennäköisesti ryhdytä. ”Ensin kuullaan laajasti tekijöitä ja kenttää. Joitain eduskunnankin tunnistamia muutostarpeita on jo tiedossa.” Asiassa lähdetään mitä todennäköisimmin pienemmin palasin liikkeelle.
Professoriliitto vaikuttaa aktiivisesti siihen, että laki uudistuu vastaamaan yhteiskunnassa, tieteessä ja luovilla aloilla tapahtuvia muutoksia.
Tekoälyn sääntelyä luodaan EU:ssa
Seuraavina vuosina merkittävin luoviin aloihin ja tekijänoikeuksiin liittyvä muutosvoima on tekoälysovellusten nopea kehitys. Kysymyksiä herättää erityisesti se, millä tavalla tekijänoikeuden suojaamia teoksia on hyödynnetty tekoälyn opettamiseen muun muassa laajojen kielimallien yhteydessä. Professoriliitto pitää erittäin tärkeänä, että nykyistä tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee noudattaa myös tekoälyn kohdalla.
Viime vuonna otettiin ensimmäiset askeleet sääntelyssä, kun EU:ssa saavutettiin poliittinen sopu uudesta tekoälyasetuksesta. Tekoälyasetus eli komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi on edennyt toimielinten väliseen vaiheeseen eli niin sanottuihin trilogeihin, joissa asetus saa lopullisen muotonsa. Asetuksen lopulliset yksityiskohdat tarkentuvat todennäköisesti kevään 2024 aikana. Professoriliitto seuraa aktiivisesti lainsäädännön kehittymistä, ja tuo siihen omaa näkemystä esimerkiksi lausunnoilla.
