Akateemista vapautta tulee vahvistaa

Kirjoittanut

Tarja Niemelä

Kommentit (1)

Tuoreen selvityksen mukaan akateeminen vapaus on heikentynyt paitsi maailmanlaajuisesti, myös meillä Suomessa. Selvityksessä käytetty akateemisen vapauden indeksi (Academic Freedom Index, AFI) arvioi akateemisen vapauden tasoa eri puolilla maailmaa muun muassa tutkimuksen ja vapauden indikaattorilla. AFI kattaa tällä hetkellä 179 maata ja aluetta, ja se tarjoaa kattavimman tietoaineiston akateemisesta vapaudesta.

Suomessa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja menetelmänsä. Ylimmän opetuksen vapaus sisältää oikeuden opiskella ja hankkia tietoja itseään kiinnostavista asioista ja oikeuden opettaa haluamallaan tavalla niin sisällöllisesti kuin menetelmällisesti. Suomea sitovat myös kansainväliset sopimukset, kuten Unescon 1997 suositus tutkimuksen vapaudesta.

Yliopistolaissa on säädetty, että yliopistotyönantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. Yliopistotyönantaja ei esimerkiksi saa irtisanoa tai purkaa yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvan työntekijän työsopimusta perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. Oikeuskäytäntö huomioiden professoreiden ja muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan irtisanomissuoja ei ole tällä hetkellä riittävän korkea. Suojaa voidaan parantaa niin lainsäädäntöteitse kuin työehtosopimuksen kirjauksin.

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Professorin tehtäviin kuuluu muun muassa harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä / taiteellista työtä sekä antaa siihen perustuvaa opetusta. Työehtosopimuksessa on määritelty 1612 tunnin vuosityöaika. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat kuitenkin, että tämä työaika ei riitä tutkimuksen / taiteellisen toiminnan, ylimmän opetuksen ja muiden tehtävien tekemiseen. Professoreiden osalta keskimääräinen ylitys on 600–700 tuntia vuodessa.

Professori Välimaa kertoo Acatiimissa julkaistussa kirjoituksessaan, kuinka professorit ja lehtorit aikoinaan siirtyivät palkanmaksun perusteena olevasta opetusviikkotuntijärjestelmästä kokonaistyöaikaan. Näiden tuntien perusteella on rakennettu nykyinen kokonaistyöaikajärjestelmä ja määritelty voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovitut enimmäisopetuskatot. Kuten professori Aarrevaara toteaa blogikirjoituksessaan, opetustuntien määrittäminen puolustaa opetus- ja tutkimushenkilöstön professionaalista autonomiaa ja kattavaa ajankäyttöä kaikkiin keskeisiin akateemisen työn alueisiin.

Työehtosopimuksen määräyksillä tulee vahvistaa – ei heikentää – akateemista vapautta.

Yksi vastaus kirjoitukseen “Akateemista vapautta tulee vahvistaa

  1. Matti Vartiainen, senior advisor, professori (emer.) sanoo:

    Akateemista vapautta pitää todella puolustaa, kehittää ja vahvistaa. Eilen Academy of Management (AOM) lähetti jäsenillee avoimen kirjeen puheenjohtajansa professori Peter Bambergerin allekirjoittamana. AOM on organisaatiotutkijoiden kansainvälinen yhteisö, jolla on 18 000 jäsentä noin 120 maassa. Kirjeessä todetaan mm. (koko kirje löytyy: https://aom.org/about-aom/governance/aom-governance-policies/aom-statement-on-academic-freedom-scientific-inquiry-and-scholarly-exchange):

    ”The Academy of Management affirms its unwavering commitment to academic freedom, scientific inquiry, and the open exchange of ideas. We unequivocally condemn any action threatening these values as they are foundational to our mission and essential to the advancement of global scholarship in management and organizations.

    Recent policy developments in the United States and in various parts of the world, including executive orders, legislative restrictions, and institutional constraints, have fomented a growing climate of uncertainty and concern for many of our members. Although these actions differ in form and scope, they share a common consequence: the restriction of academic freedom, which in turn jeopardizes scholars’ abilities to conduct research, teach, and collaborate across borders and disciplines.

    Academic freedom is the right to explore, question, and critique knowledge and ideas without fear of retaliation or censorship. This freedom must extend across the full spectrum of inquiry, including but not limited to research supportive or critical of such issues as diversity, equity, and inclusion, sustainability, and other social issues confronting the world today.”

    Valitettavasti akateemista vapautta on pyritty kaventamaan myös Suomessa esimerkiksi pyrkimällä saamaan tutkimusvalinnat poliittiseen ohjaukseen. Myös tutkimusyhteistyö useiden maiden tutkijoiden kanssa on kielletty ja sitä tehneitä on syrjitty ja rangaistu hallinnollisilla tavoilla.

Kirjoita vastaus tai kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *.

Anna vastaus numerona.