Kannustavaa palkkapolitiikkaa
Kirjoittanut
Tarja NiemeläMaan hallitus on sitoutunut valtion TKI-rahoituksen nostamiseen 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 280 miljoonan euron lisäpanostuksia aina edellisen vuoden tasoon nähden. Merkittävä osa rahoituksesta on niin sanottua hankerahoitusta, jonka hakemiseen kannustetaan niin yliopistoissa kuin tutkimuslaitoksissa. Akatemiahankkeen saaminen tarkoittaa meritoitumista ja tutkimusryhmän kasvamista, mutta se ei tuo euroakaan lisää palkkaa hankkeen johtajalle. Perustellusti voi kysyä, kuinka kannustavaa palkkapolitiikkaa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa harjoitetaan ja mitä asialle voi tehdä.
Professoriliitossa valmistaudutaan tammikuussa alkaviin yliopistojen työehtosopimusneuvotteluihin ja valtiosektorin virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Tavoittelemme prosentuaalisten kaikille tulevien yleiskorotusten lisäksi prosentuaalisia paikallisesti jaettavia järjestelyeriä, joiden kohdentamisessa tulisi huomioida työn vastuullisuus ja tuloksellisuus, esihenkilö- ja johtotehtävät sekä palkkakehitys viimeisen viiden vuoden ajalta.
Käyn säännöllisesti keskusteluja yliopistojen rehtoreiden kanssa professorikunnan palkkatasosta ja erityisesti sen heikosta kehityksestä. Tapanani on sanoa, että tilastot eivät valehtele. Alla oleva graafi (yliopistot, identtisten henkilöiden ansiokehitys vuosina 2014–2023) on karua luettavaa. Professorien (full) palkkakehitys on ollut vuodesta 2014 lähtien heikompaa muuhun opetus- ja tutkimushenkilöstöön verrattuna.
Yliopistojen professoreiden (full) palkkakehitys on eriytynyt 20 vuoden aikana. Tilastotiedot löytyvät Professoriliiton palkkaselvityksestä. Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto ja Svenska handelshögskolan ovat selkeä kolmen kärki. Aalto-yliopistossa on oma paikallinen palkkausjärjestelmäsopimus, jonka piirissä on suurin osa professorikunnasta. LUT-yliopistossa on käytössä järjestelmä, joka kannustaa muun muassa julkaisemaan tutkimustulokset korkealle arvostetuissa julkaisukanavissa. Hankenilla tiedetään, mitä tuloksellisuus tarkoittaa ja vaatii käytännössä.
Yliopistojen yleisen palkkausjärjestelmän mukaisesti henkilöstön kuukausipalkka koostuu vaatitasosta, mahdollisesta vaativuuslisästä ja suoritusprosentista. Erillispalkkioita on karsittu viime vuosina. Akateemisen johtamisen palkkiot ovat liian pieniä tehtävän vaativuuteen nähden. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot puuttuvat käytännössä kokonaan.
Kannustava palkkapolitiikka edellyttää professoreiden palkkakehityksen korjaamista. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä valtakunnan tasolla käytävissä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa ja osastojemme ja professoriluottamusmiesten toimesta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Tämän lisäksi kannustamme jäseniämme pyytämään palkankorotusta esihenkilöltään. On aika toimia.
