Rahoitus ja yhteistyö – avain tiedeperusteiseen talouskasvuun
Kirjoittanut
Heidi KuusniemiTutkimusrahoituksen merkitys innovaatiokulttuurille
Tutkimusrahoituksen puute on yksi akateemisen työn suurimmista epävarmuustekijöistä. Tämä ei koske ainoastaan yksittäisiä hankkeita, vaan vaikuttaa tutkijan koko urapolkuun ja kansalliseen innovaatiojärjestelmään. Urapolkujen epävarmuus ja riittämätön perusrahoitus heikentävät merkittävästi kykyämme luoda uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Tästä kärsivät tiede, talouskasvu ja myös yritysten kilpailukyky.
Voisimmeko rakentaa entistä vahvemman kulttuurin yritysten ja yliopistojen rahoitusyhteistyölle ratkaisemaan näitä ongelmia? Tämä kysymys on keskiössä, kun tavoittelemme tiedeperusteista talouskasvua. Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta, joka luo tärkeän ja tarvittavan perustan kaupallisillekin sovelluksille. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa rauhan keskittyä tutkimukseen ja innovointiin, mikä on välttämätöntä kestävän innovaatiokyvyn turvaamiseksi.
Yritysten ja tutkijoiden yhteistyö on muutakin kuin rahoitusta
Business Finlandin uudet ohjelmat ovat askel oikeaan suuntaan yritys-yliopistoyhteistyön tukemisessa. Kuitenkin todellinen yhteistyön syventäminen edellyttää muutakin kuin rahoitusmahdollisuuksia. On tärkeää kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, jotka takaavat korkean tutkimuslaadun ja pitkäjänteisen vaikuttavuuden.
Tämä tarkoittaa, ettei yhteistyössä tulisi tehdä kompromisseja huippututkimuksen tavoitteiden kustannuksella. Pikavoittojen sijaan yhteistyön tulisi perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja yhteiseen pitkän aikavälin visioon. Hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on Suomen avaruussektori. Se on onnistunut yhdistämään huippututkimuksen ja yritysten innovatiivisuuden, mikä on johtanut uusien teknologioiden, yritysten, kaupallisten sovellusten ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavien ratkaisujen syntymiseen.
Aalto-yliopisto järjesti viime viikolla seitsemännen Winter Satellite Workshop -konferenssin, joka toi yhteen tutkijat, yritykset ja opiskelijat ratkomaan avaruusalan ajankohtaisia haasteita. Tämä Pohjois-Euroopan suurin vuosittainen avaruusalan tapahtuma toimii keskeisenä kohtaamispaikkana, jossa uudet kaupalliset teknologiat ja tieteelliset tutkimustulokset esitellään rinnakkain. Tänä vuonna mukana olivat myös ensimmäistä kertaa pohjoismaiset avaruusklusteritoimijat, jotka painottivat korkeakoulujen tutkimuksen ja opetuksen ratkaisevaa merkitystä teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa. Avaruusteknologia, kuten monet muut niin sanotun syväteknologian alat, rakentuu vahvasti tutkimuslähtöisille innovaatioille, jotka luovat pohjan uusille kaupallisille sovelluksille ja kansainväliselle kilpailuedulle.
Innovaatiokulttuurin rakentaminen
Suomessa on jo nyt vahva tiedeperustainen innovaatiokulttuuri, mutta sitä on tärkeä kasvattaa ja vahvistaa entisestään. Esimerkiksi Vaasan alueella energiayhtiöt ja tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä energiainnovaatioiden parissa, mikä on erinomainen esimerkki teollisuuden ja tutkimuksen synergiasta. Toinen tuore esimerkki on Peter Sarlinin lahjoitus tekoälyprofessuureihin, mikä osoittaa yritysmaailman halun investoida strategisesti tutkimukseen.
Tulevaisuudessa yritysten ja yliopistojen yhteistyötä tulee vahvistaa luomalla uusia rahoitusratkaisuja, kehitysympäristöjä ja tutkimusinfrastruktuureja. Verkostoitumismahdollisuudet ja yhteiset innovaatioalustat tarjoavat tehokkaat puitteet pitkäjänteiselle yhteistyölle.
Kohti tiedeperustaista talouskasvua
Yliopistot voivat olla yrityksille enemmän kuin innovaatioiden kehityskumppaneita. Ne toimivat tutkitun tiedon lähteinä ja suunnannäyttäjinä, mutta vastavuoroisesti yritykset voivat tuoda akateemiseen maailmaan näkökulmia tiedon soveltamiseen. Tämä yhteistyö on välttämätöntä, jotta Suomi voi ylläpitää asemansa tiedeperusteisen talouskasvun edelläkävijänä. Vahvemman innovaatiokulttuurin rakentaminen edellyttää, että rahoitusinstrumentit tukevat sekä tutkimuksen pitkäkestoisuutta että tutkijoiden urien vakauden parantamista. On aika kerätä kaikki voimavarat innovaatiotalkoisiin: on panostettava rohkeammin yhteishankkeisiin, riskinottoon ja uusien rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen. Vahvempi innovaatiokulttuuri tuottaa paitsi talouskasvua myös ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.
