Kirjaudu

Blogikirjoitukset

Leena Kurkinen.

Avoimempaa lobbausta

Mitä sinulle tulee mieleen lobbaus-sanasta? Laadukasta yhteistyötä ja parempia päätöksiä vai salamyhkäistä suhmurointia? Yleisen määritelmän mukaan lobbaus eli edunvalvonta on epävirallista neuvottelua, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päätöksiin. Lähtökohtaisesti lobbaus on osa demokratiaa. Päättäjät eivät voi olla joka alan erityisasiantuntijoita, joten päätöksenteon tueksi tarvitaan näkemyksiä useilta tahoilta. Lobbauksella voi kuitenkin olla kääntöpuolensa; siihen voi liittyä korruptiota...

Aki Mikkola.

Tulevaisuuden osaajat

Luonnollista kieltä ymmärtävät tekoälymallit, kuten ChatGPT, vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaiselle osaamiselle tulevaisuudessa on tarvetta. Havahduin tähän toden teolla, kun luin kollegani Johannes Gerstmayrin ja hänen tutkimusryhmänsä tekemän julkaisun. Siinä havainnollistetaan, miten suuret kielimallit voivat auttaa luomaan koneiden dynamiikkaa kuvaavia simulaatioita pelkästään luonnollisen kielen perusteella. Aikaisemmin tällaisten tehtävien toteuttamiseen vaadittiin useita maisteritason kursseja, ellei peräti diplomi-insinöörin...

Taina Rantanen.

Professorin työhyvinvointi

Työnantajan edustaja ehdotti sähköpostitse työhyvinvointipäivän järjestämistä kello 10 ja 15 välisenä aikana. Vähän ajan päästä viestiin tuli kollegani vastaus. Hän ehdotti, että voisiko mitenkään järjestää hyvinvointia edistävää toimintaa joko kello 8–12 tai 12–16, niin pystyisi tekemään töitä edes puoli päivää. Omakin kokemukseni on, että kaikki hyvääkin tarkoittavat virikkeet, taukojumpat ja ulkoilupäivät häiritsevät tutkimuksen tekemistä, joka...

Howy Jacobs.

Remote or real

When I first joined the faculty in Tampere, a high-point of every working week was the institute seminar. Except when they were away at some other meeting, all PIs attended every time, and so did their PhD students, postdocs and other associates. Nobody was formally compelled to attend. They did so because that was what...

Leevi Mentula.

Ajankohtaista tekijänoikeuslainsäädännössä

EU:n direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla ja verkkolähetysdirektiivi säädettiin osaksi kotimaista tekijänoikeuslakia Professoriliiton toivomalla tavalla eli direktiivien mukaisesti. Tekijänoikeuslain osittaisuudistus saatiin valmiiksi viime vuoden alussa, ja päivitetty laki tuli voimaan 3.4.2023. Lakiin tehdyt muutokset parantavat tekijöiden, kustantajien ja esiintyvien taiteilijoiden asemaa EU-direktiivien edellyttämällä tavalla. Toimiva tekijänoikeuslaki luo edellytykset sille, että luovalla työllä voi elää. Oikeudenhaltijoiden mahdollisuus...

Jussi Välimaa.

Miten yliopistojen kokonaistyöajan määrittelystä on tullut ongelma

Olen kuullut monen kollegan vuosien varrella kritisoivan sitä, että työsuunnitelmiin saa merkitä työajaksi vain 1600 (tai 1624/1612) tuntia, sillä tosiasiassa töitä tehdään paljon enemmän. Tämä on ollut monille meistä moraalinen ongelma, sillä oman työajan vähättely tuntuu epäreilulta. Kollegoiden huolelle on vankka perusta, sillä eri työaikatutkimusten mukaan mikään yliopiston akateeminen ammattiryhmä ei tee näin vähän työtä....

Markus Olin.

Parempaa tuottoa

Suomi velkaantuu, taloutemme ei kasva, väestö ikääntyy. Parempaa tuottoa ja parempia tuloksia vaaditaan kaikilta, myös taiteelta kuin tieteeltä. Velkaantumisen myötä alkaa säästäminen, ja säästöjen myötä vaaditaan panostukselta vielä parempia tuottoja. Mikä on tieteen ja taiteen rooli paremmissa tuotoissa? Tuottavuuden kehittyessä pitäisi pienemmällä panoksella saada suurempia tuloksia. Teollisuus ja kauppa voivat nostaa tuottavuuttaan investoimalla, aika usein...

Teija Laitinen.

Yliopistojen hallitukset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vuoden Professori 2024 Ursula Schwab nosti esiin yliopiston kolmanneksi tehtäväksi kohonneen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja yliopistolaissakin mainitun säädöksen, jonka mukaan yliopistojen tulee tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Schwab korostaa meidän väitöskirjoja ohjaavien professoreiden roolia jatko-opiskelijoiden harjaannuttamisessa tieteelliseen viestintään ja tutkimuksen kansantajuistamiseen. Tämä on kannatettava ajatus. Kuten...

Petri Lehenkari.

Kuinkas sitten kävikään

Uusi vuosi, kevätpakinan aika. Tällä kertaa tarkastelen vähän yliopistodemokratiaa johtosääntöuudistusprosessin käytännön toteutuksen kautta. Oulun yliopistossa lyötiin hallituksen toimesta marraskuun 2023 lopun kokouksessa lukkoon johtosääntö tuleville vuosille, joten kommentointi on ihan ajankohtaista, mutta ihan vakavalla naamalla sitä on vaikia tehä todellisuuden parodiallisten elementtien vuoksi. Johtosäännön uudistamisen perusteena oli aikaisemmin oikeuskanslerilta saadut huomautukset laittomuudesta sekä yliopistoyhteisön paine...

Petri Mäntysaari.

Suomelle tiedepolitiikka

Kansallisella tiedepolitiikalla on merkitystä. Tiedepolitiikka edistää yhteiskunnan yleisiä tavoitteita parhaiten, kun tiedepolitiikassa keskitytään vain muutamaan tiedepolitiikalle luontaiseen tavoitteeseen. Yhteiskunnan yleisiä tavoitteita ei pidä valita tiedepolitiikan tavoitteiksi. Tiedepolitiikan ytimessä ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut, joten tiedepolitiikka on suurelta osin korkeakoulupolitiikkaa. Tiedepolitiikan tavoitteiden pitäisi edistää sitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat keskittyä ydintehtäviinsä. Hyvillä tiedepolitiikan valinnoilla on...

Jaa tämä sivu