Blogikirjoitukset

Taina Rantanen.

Gerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin

Kestoaihe politiikkakeskusteluissa on väestön eliniän piteneminen. Sen sijaan että puhuttaisiin Suomen pitkäikäisestä väestöstä, puhutaan ikääntyvästä väestöstä. Ikääntyvä väestö esitetään yleensä erittäin negatiivisena asiana, joka vie Suomen turmioon. Havaintojeni mukaan monilla keskustelijoilla on erittäin pinnallinen ja myös virheellinen käsitys ikääntymisestä. Yleinen ajatusvirhe on, että luulemme elämän jatkuvan vain lopusta ja että eliniän piteneminen johtaa vain vanhuuden...

Raija Pyykkö.

Latasitko lomalla akkujasi?

Latasitko lomalla akkujasi? Hienoa, jos vapaasi oli virkistävä, mutta hyvinvointikokemuksiin liittyvissä tutkimuksissa loman suurimpien vaikutusten on todettu hiipuvan jo 4–6 viikossa. Siitä onkin sitten pitkä aika odotella seuraavaa voimaannuttavaa lomaa. Vai pitäisikö tehdä jotain itse työlle? Professorin työ on monella tapaa innostavaa, joskin myös vaativaa ja kuormittavaa. Liiton selvitysten perusteella tiedämme, että tekemistä on liikaa...

Aki Mikkola.

Motivaation lähteitä on monta

Tätä blogia kirjoittaessani olen osallistumassa Lissabonissa järjestettävään konferenssiin. Korona-rajoitusten hellitettyä pääsen kohtaamaan pitkästä aikaa kollegoita, joiden kanssa en ole voinut tavata pandemian aikana. Konferenssi tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden vaihtaa kuulumisia, kuulla uusimmista tutkimuksista ja kertoa omista työprojekteistani. Istun illallisella kollegojeni kanssa, ja eräs hyvä tuttavani esittää kysymyksen, joka saa minut pohtimaan syvällisesti motivaationi juuria työssäni. Miksi...

Teija Laitinen.

Kansainvälistä vai englanninkielistä?

Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Yliopistolain 11 §:n sanamuoto ei suoraan edellytä, että kaikki kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat koulutusohjelmat ja niiden pääaineet tulisi olla suoritettavissa kokonaan tai pääosin suomeksi. Laki ilmaisee kuitenkin sen, että muut kielet on tarkoitettu täydentämään yliopiston pääasiallisia lakisääteisiä opetus- ja tutkintokieliä. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saisi olla...

Nelli Piattoeva.

To academic friendships

What does one write in a professional blog commencing the long-awaited summer break and concluding the academic year one was dreading for the last five years – the year of one’s tenure evaluation? My initial plan was to list and substantiate ideas to develop the tenure-track (TT) system. I wanted to focus on TT support,...

Jukka Heikkilä.

Hallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna

Professoriliiton strategiassa vuoteen 2026 saakka on kaksi painopistettä, joista ensimmäinen on toimia tutkimuksen ja opetuksen vapauden ja sivistyksen puolesta. Uudessa hallitusohjelmassa resursointi näyttää paremmalta kuin aikoihin, ja lisäksi hallitus on sitoutunut TKI-ohjelmassaan noudattamaan parlamentaarisen TKI-työryhmän kymmentä periaatetta – akateemisella tutkimuksella ja tieteellä tunnustetaan olevan itseisarvo – joten strategiamme voisi sanoa olevan tältä osin hyvissä kantimissa...

Leena Kurkinen.

Professoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä?

Professoriliiton verkkosivuilla on paljon tietoa. Sieltä löytyvät muun muassa liiton uutiset ja lausunnot, työsuhdetietoa, liiton jäsenedut sekä Professoriblogi, jossa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Informaatiota on runsaasti tarjolla, miksi siis pitää uudistaa? Liiton verkkosivut ovat osa liiton brändiä ja luovat mielikuvaa myös professoreista. Sivujen taustalla oleva julkaisujärjestelmä on jo yli kymmenen vuotta vanha,...

Gunilla Widén.

Vad är på riktigt viktigt inom utbildning?

Jag deltog i april i ett seminarium om utbildningens framtid, arrangerat av Svenska Folkskolans Vänner. En av keynote talarna var Gert Biesta, professor i offentlig pedagogik vid Maynooth University, Irland och professor i utbildningsvetenskap och pedagogik vid University of Edinburgh. Hans föredrag var inspirerande och tankeväckande, han problematiserade effektivitetstanken inom utbildning, och jag reflekterar här...

Mikko Saikku.

Akateemisten titteleiden käännösvaikeuksista

Yliopistot ympäri maailmaa ovat viime vuosikymmeninä yhä enenevässä määrin siirtyneet käyttämään yhdysvaltalaisesta yliopistojärjestelmästä peräisin olevia tehtävänimikkeitä vähintäänkin niiden englanninkielisissä käännöksissä. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Erilaisten akateemisten traditioiden yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja suoranaisten väärinkäsitysten vaara on ilmeinen. Acatiimi-lehden sivuilla käytiin vuodenvaihteessa 2021–22 valitettavan lyhyeksi jäänyt keskustelu associate professor -nimikkeen käytöstä suomalaisten yliopistotehtävien englanninkielisenä...