Kirjaudu

Blogikirjoitukset

Jari Stenvall.

Yliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja

Viime aikoina olen ilmoittautunut takinkääntäjäksi. Toisin kuin aiemmin, olen sitä mieltä, että yliopistoissa rehtorien ja dekaanien tulisi olla professorin pätevyyden omaavia ja akateemisesti meritoituneita henkilöitä. Hallintotieteilijänä ja johtamistutkijana tämä näkemys ei ole ollut itsestään selvä. Ajattelen, että ammattilaisia, kuten lääkäreitä ja juristeja, voi hyvin johtaa myös henkilö, jonka meriitit ovat lähinnä vahvaa johtamisosaamista. Yliopistoissa edes...

Howy Jacobs.

The Covid cohort

Recently I happened upon a group of students in the atrium of our institute, resplendent in their traditional student overalls, who were busy putting out plastic glasses and ice buckets of sparkling wine. “What are you celebrating?”I asked. They seemed a bit nonplussed, even slightly embarrassed by my question. I asked it again adding a...

Maria Fredriksson-Ahomaa.

Johtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä?

Professorilla on erilaisia tehtäviä, jotka vaativat erilaisia kykyjä ja taitoja. Toimenkuva koostuu opetuksesta, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, hallinnosta ja esihenkilövastuusta. Toimenkuvan painotus voi vaihdella merkittävästi professorien välillä. Helsingin yliopiston johtosääntöön on kirjattu vaatimukset professorin tehtävään: professoreiden kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu korkea tieteellinen pätevyys, kyky antaa korkeatasoista opetusta, kokemus tieteellisen tutkimuksen johtamisesta ja näyttö kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi...

Juhani Knuuti.

Tiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa

Tätä kirjoitettaessa uutta hallitusta yritetään saada muodostettua Suomeen. Yliopistot ja tieteentekijät seuraavat tapahtumaa sekä toiveikkaina että huolestuneina. Lähes kaikki puolueet julistivat ennen vaaleja, että riittävä koulutuksen rahoitus tulisi taata. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehittämiseen on valtion osalta sitouduttu. Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportti esittää lukuisia kehityskohteita sisältäen merkittävää TKI-rahoituksen lisäämistä vuosien 2024–2030 aikana. Valtion TKI-rahoitus...

Tarja Niemelä.

TKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset

Suomen menestys nyt ja tulevaisuudessa perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Maassamme vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tutkimus- ja kehittämismenoja nostetaan neljään prosenttiin suhteessa BKT:seen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 280 miljoonan euron vuosittaista investointia. Seuraavalla maamme hallituksella on näytön paikka. Julkisen sektorin TKI-rahoituksesta yli puolet kohdistuu yliopistoille. Yliopistoissa työskentelee noin 2000 kokoaikaista professoria (full),...

Markus Olin.

Eristäytymisen aika on ohi

Vietin nyt maaliskuussa viikon Kyproksella hienossa rantahotellissa. Sää vastasi kuta kuinkin suomalaista kesää, iltaisin oli jopa aika lämmintä. Kypros on monipuolinen kokoelma erilaisia kulttuureja. Se kuuluu EU:hun ja siellä käytetään euroja, mutta autoillaan vasemmalla puolella englantilaishallinnon peruna. Saarella on miljoona asukasta ja kuulemma kaksi miljoonaa kissaa – käärmeitä torjumassa. Saaren pohjoisosa on turkkilaisessa hallinnossa, kun...

Matti Alatalo

Rahaa on

Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa fläppitaululla olleesta sloganista tuli nopeasti lentävä lausahdus ja nettimeemi. Olematta skenaariotyöskentelyn asiantuntija, on helppo päätellä, että kyseessä oli yksi mahdollinen tulevaisuudenkuva, johon johtavia polkuja oltiin miettimässä. Luotettavan lähteen mukaan taululla tosiaan luki näin; en huomannut kysyä, lukiko siellä jossain vaiheessa myös ’konkurssi’. Kiistaton totuus kuitenkin on, että rahaa on maailmassa enemmän...

Heli Ruokamo.

Akateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista

Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteissa vuosille 2023–2027 toinen tavoitealue korostaa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä. Todellisuudessa Suomen talous on vajonnut viime vuoden lopulla taantumaan ja olemme TKI-investoinneissa jäljessä kilpailijamaista. 1.1.2023 voimaan tullut T&K-rahoituslaki edellyttää valtiolta merkittäviä lisäpanostuksia T&K-toimintaan. Parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaus TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteista pitää sisällään mm. tieteen vapauden sekä tutkimuksen ja tieteen laadun. Myös rahoitusratkaisut korostavat...

Taina Rantanen.

Professorin urapolulle ja polulta pois

Tenure track -järjestelmän kriteereistä, oikeudenmukaisuudesta, kuormittavuudesta ja reiluudesta on keskusteltu laajasti. Sen sijaan professorin uran lopettamisen kriteereistä, oikeudenmukaisuudesta, kuormittavuudesta, saati reiluudesta ei ole keskusteltu. Tarkoitan tässä eläkkeelle siirtymistä ”täysin palvelleena” professorina. Voiko professori edes olla täysin palvellut, eikö aina jää jotain kesken? Olisiko hyötyä siitä, että eläkkeelle siirtymiseenkin olisi polku? Kehittyneissä maissa eläköityminen on elämänkulkuun...

Maria Lähteenmäki.

Sanat, teot ja tiedolla hallinta

Miksi osa ihmisistä tarrautuu yksinvaltaisesti hallittuihin järjestelmiin, uskoo niihin sokeasti, pitää niitä parempina kuin demokratioita? Mihail Šiškinin sanoin, synnyttääkö diktatuuri orjien populaation vai orjuuden populaatio diktatuurin. Lukuisat tutkijat ovat vuosisatojen saatossa pohtineet tätä yhteiskunnallista probleemaa, joka pulpahtaa hyökyaallon tavoin esille aina poliittisten kriisien aikana, turvattomuuden tunteen levitessä laajasti kansalaisten mieliin. Teoria tyhmästä kansasta ei taida...

Jaa tämä sivu