TKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset
Kirjoittanut
Tarja NiemeläSuomen menestys nyt ja tulevaisuudessa perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Maassamme vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tutkimus- ja kehittämismenoja nostetaan neljään prosenttiin suhteessa BKT:seen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 280 miljoonan euron vuosittaista investointia. Seuraavalla maamme hallituksella on näytön paikka.
Julkisen sektorin TKI-rahoituksesta yli puolet kohdistuu yliopistoille. Yliopistoissa työskentelee noin 2000 kokoaikaista professoria (full), yhteensä reilut 800 professorin urapolulla olevaa associate ja assistant professoria, 17 000 muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa ja 11 000 muuta asiantuntija- ja tukihenkilöä.
Yliopistolaisille asetetut odotukset ovat valtavat. Yliopistojen kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus johtaa läpimurtoinnovaatioihin, jotka vauhdittavat kestävää kasvua, vihreää siirtymää ja ongelmien ratkaisuja. Yhteiskunnan tarvitsemat uudet sovellukset perustuvat laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen perustutkimukseen ja sen rahoitukseen. Tutkimuksen tason noustessa myös koulutuksen ja osaamisen taso kohoaa. Marinin hallituksen aikana yliopistoihin on lisätty 8000 uutta aloituspaikkaa, ja ministeriön suunnitelmat tulevien aloituspaikkojen lisäyksistä ovat viisinumeroisia. Tohtorikoulutettavien määräkin pitäisi tuplata.
Kuinka kilpailukykyisiä yliopistot ovat työnantajina? Juuri hyväksytty ja 1.4.2023 voimaan tuleva yliopistojen työehtosopimus sisältää toukokuussa maksettavan kertaerän (12,6 % kuukausipalkasta), syyskuussa maksettavan 3,5 % yleiskorotuksen ja ensi vuoden maaliskuussa maksettavan 2 % yleiskorotuksen. Ratkaisu sisältää myös joulukuussa 2024 paikallisesti jaettavan 0,5 % erän. Ensi silmäyksellä ratkaisua voidaan pitää kohtuullisena, mutta tarkemmin katsottuna se on muita julkisrahoitteisia sektoreita huonompi.
Professorikunnan osalta palkat ovat eriytyneet voimakkaasti. Erityisesti kärkipaikoilla on yliopistoja, joissa kansainvälisen tason tavoittelu näkyy myös palkoissa. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision tavoitteena on tehdä yliopistoista Suomen parhaita työpaikkoja. Yliopistotyönantajien tulee huolehtia siitä, että palkat ovat kilpailukykyisiä. Julkaisemme syyskuun 2022 palkkatilastot huhtikuun lopulla.
Tiede ja sivistys ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kulmakivi. Korkeatasoinen perustutkimus vahvistaa yhteiskunnan osaamispohjaa, oikeudenmukaisuutta ja kriisinkestävyyttä. Tutkittu tieto ja siihen perustuva osaaminen ehkäisevät disinformaatiota ja valeuutisten leviämistä. Suomi menestyy tieteen tasoa nostamalla. Tämä edellyttää professoreiden määrän kasvattamista ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä.
