Välillä tarvitaan joukkovoimaa
Kirjoittanut
Raija PyykköMitä yhteistä on Ramses III:n haudanrakentajilla, Thamesin vuoden 1768 merimiehillä, vuoden 1872 Helsingin Kirjatyöntekijäin latojilla ja Helsingin yliopiston professoreilla? No ainakin se, että heillä kaikilla on kokemusta lakkoilemisesta.
Tiede-lehti kertoo, että ensimmäinen kirjallinen maininta työväen lakosta löytyy muinaisesta Egyptistä. Ramses III:n hallintokaudella haudanrakentajat Thebassa kävivät lakkoon maksamattomien palkkojen vuoksi. Kirjassaan Hanskat tippui. Lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa Antti Koskela tunnistaa ensimmäisenä dokumentoituna mainintana lakosta palkkaneuvotteluvälineenä vuoden 1768 Sunderlandin sataman merimiesten uhkauksen vetää alas satamassa olleiden laivojen purjeet (strike down) ja estää niitä purjehtimasta, ellei heidän palkkojaan nosteta. Uhkaus toimi, ja merimiehet saivat palkankorotuksensa. Kuukautta myöhemmin Thamesin merimiesten piti todella vetää purjeet alas. Ensimmäinen lakko Suomessa järjestettiin vuonna 1872, kun Helsingin Kirjatyöntekijäin lukuyhdistyksen 45 latojaa meni neljäksi päiväksi lakkoon urakkapalkan korotusta vaatien. Helsingin yliopiston koko henkilöstö taas oli vuoden 2018 Kalevalan päivänä vuorokauden mittaisessa lakossa työehtosopimuksen saamiseksi. Jo vuonna 1986 yliopistojen hallintoväki oli ollut lakossa virkamieslakon yhteydessä, mutta vuoden 2018 lakon aikana koko yliopiston ovet olivat kiinni.
Lakossa on kyse siitä, että työntekijäryhmällä on yhteinen tahtotila vaikuttaa työhönsä kollektiivisella toimenpiteellä. Lakko-oikeus ja oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen on Suomessa vahvasti laissa suojattu. Laillisen lakon edellytyksinä on, että työehtosopimus ei ole voimassa ja työtaistelusta on tehty järjestöpäätös. Lisäksi siitä on ilmoitettava valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin, ja osapuolten on osallistuttava työriidan sovitteluun.
Yliopistosektorin työehtosopimus on voimassa 31.3.2025 saakka, ja neuvottelut noin 35 000 työntekijän työehtosopimuksesta ovat käynnissä. Pyrimme saamaan työehtosopimuksen neuvotellen ja sopien. Jos neuvottelijat eivät saavuta määräaikaan mennessä neuvottelutulosta, jonka osapuolet hyväksyisivät työehtosopimukseksi, siirrymme ns. sopimuksettomaan tilaan. Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen kaikki määräykset ovat edelleen voimassa jälkivaikutuksella. Jälkivaikutus ei ulotu kuitenkaan työrauhavelvollisuuteen. Kun työehtosopimus ei ole voimassa, työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja. Osana normaalia neuvottelutoimintaa valmistaudummekin myös yliopistosektorilla erilaisiin kollektiivisiin toimenpiteisiin. Yliopistojen työehdot eivät ole vain yliopistotyöntekijöiden asia. Niillä on vaikutuksensa yliopistojen opetuksen, tutkimuksen ja muihin palveluihin. Myös opiskelijoiden etu on, että yliopistoissa noudatetaan reiluja työsuhteen ehtoja.
Valtion sektorilla työnantaja on poikkeuksellisesti katkaissut neuvottelut uudeksi valtion virka- ja työehtosopimukseksi. Joukkovoimaa tarvitaan myös valtion sektorilla. Tiedotamme jäseniämme valtion tilanteesta.
Erilaisilla työtaistelutoimenpiteillä voimme tarvittaessa osoittaa neuvottelijoillemme seisovamme heidän tukenaan ja takanaan neuvotteluissa. Työnantajalle osoitamme jäsenkunnan joukkovoimaa: emme hyväksy työnantajan esityksiä heikentää työsuhteemme ehtoja ja edellytämme oikeudenmukaisia palkankorotuksia. Suurelle yleisölle kerromme jäsenkuntamme työn merkityksestä.
