Vanhan kunnostamista ja uuden suunnittelua
Kirjoittanut
Markus OlinOma tutkimuslaitokseni, VTT perustettiin sota-aikana vuonna 1942. Sen jälkeen se on kokenut monia muutoksia. Viimeisimmässä muutuimme perinteisestä tutkimuslaitoksesta tai -keskuksesta erikoistehtäväosakeyhtiöksi. Muutoksemme eivät tähän lopu, etenkään kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Monen muunkin tutkimuslaitoksen historia ulottuu kauas. Ilmatieteen laitoksen esiversio, magneettinen observatorio perustettiin jo vuonna 1838. Yliopistolaitos on kuitenkin tutkimuslaitoksia huomattavasti vanhempi instituutio: Turussa aloitettiin vuonna 1640 ja Italian Bolognassa 1088.
Ostimme puolisoni kanssa kesällä saunamökin vuokramaalta Kallaveden rannalta, mutta läheltä Kuopion keskustaa. Paikka on oivallinen. Luonnonkauneuden lisäksi käsillä on historiaa vuodesta 1961, jolloin mökki on rakennettu. Kuusen alla, sammalen alla, metsään heitettynä on käsissämme perintönä tontille jääneet jätteet. Tähän mennessä niitä on raijattu pois kuusi isoa peräkärryllistä, suurin osa toki parista varastosta. Jostain syystä kaikki mökille tullut on myös mökille jäänyt.
Vähän aikaa sitten keskustelimme kokeellisten laboratorioiden muutosta uuteen taloon, isosta maanalaisesta luolasta paljoon pienempiin täysin moderneihin tiloihin. Vanhaan labraan yleensä kertyy kaikenlaista, mutta siitä luopuminen on vaikeaa, joten pienempään on vaikeaa muuttaa. Osaa laitteista varmaan tarvitaan uusissakin tiloissa, mutta voisiko edes osasta luopua. Vuosia sitten Ruotsissa minulle kerrottiin, että radiokemian labra siivotaan vanhojen tutkijoiden ollessa lomalla.
Laitteista luopuminen on vaikeaa, mutta vielä paljon vaikeampaa on luopua vanhoista toimintatavoista ja rakkaaksi tulleista tutkimuskohteista. Tunnetun nobelistin Kahnemanin mukaan jostakin luopuminen on vaikeampaa kuin uuden vastaanottaminen: useimmat meistä haluavat korvata euron menetyksen kahden euron tulolla. Vanhat tavat ja tutkimuskohteet ovat myös tuottaneet menestystä, mikä vaikeuttaa uusiin malleihin siirtymistä. Moni yritys on kaatunut menestyksensä takia, kun ei ole ajoissa osattu siirtyä uuteen.
Saunamökkimme ja mökkitontti on nyt pääosin siivottu. Pari päivää sitten aloitimme uuden mökin suunnittelun tunnetun kuopiolaisen toimiston kanssa. Uuden rakentaminen tuntuu hyvältä, mutta paljon vaikeampi päätös on luopua vanhasta saunamökistä. Ehkä se pitäisi sittenkin tunkata ylös ja kunnostaa.
Valtion tutkimuslaitoksia voisi uudistaa monella tavalla. Yksi usein esiin tullut ajatus on ollut yhdistää ne yliopistoihin, kuten joissakin muissa maissa on toimittu. Malli tuottaisi varmuudella uusia toimintamalleja ja voisi tuoda lisäarvoa yliopistoille ja laitoksille. Vanhoista malleista luopuminen on kuitenkin vaikeaa, vaikka uutta tulisi tilalle. Uuden pitäisi olla selvästi parempi kuin vanha, jos Kahnemania uskomme.
Oman VTT:ni vaihtoehdot lienevät laajemmat. VTT voisi jossain tulevaisuudessa jopa jakautua kolmeen osaan. Ensimmäinen osa olisi nykyisen tyyppinen tutkimuslaitos joko itsenäisenä tai sitten toisessa mallissa osana teknillisiä yliopistoja. Kolmas mahdollisuus olisi se, että VTT muuttuisi joiltain osin kansainvälistä tutkimusta tekeväksi täysin kaupalliseksi yhtiöksi, jonka toiminta olisi maailmalla mutta pääkonttori Espoossa.
Haluaisimme mökillemme modernia rakentamista, mutta ilman sisään tulevaa ja ulosmenevää vettä, mahdollisesti ilman sähköliittymää, mutta ehkä kumminkin aurinkosähköä. Joskus vanha saunamökki puretaan, ja sen tilalle, muttei samalle paikalle, rakennetaan uusi saunamökki kantovedellä. Vanhalle tontille nousee vähitellen uutta, mutta jätteet pois lukien tontin kerrostumia kunnioittaen.
Ehdotukseni on, että pohdimme laaja-alaisesti valtion tutkimuslaitostoiminnan uudistamista: paras pidetään, hyvistä perinteistä ei luovuta, mutta samalla pyrittäisiin johonkin aivan uuteen. Tarvetta uudistuksiin ajavat monet aikamme muutokset, joiden vauhti tuntuu vain kiihtyvän.
