Säännöt

Professoriliitto – Professorsförbundet r.y.

Nimi ja kotipaikka
1.

Yhdistyksen nimi on Professoriliitto-Professorsförbundet r.y.
Näissä säännöissä tätä yhdistystä sanotaan liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja sen toiminta-alue koko maa.

Tarkoitus ja toiminnan laatu
2.

Liitto toimii yliopistolain (558/2009) tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja tutkimuslaitosten opettajien ja tutkijain ammatillisena yhdyssiteenä ja työmarkkinajärjestönä tarkoituksenaan valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja muita palvelussuhteeseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä tieteellisiä ja ammatillisia pyrkimyksiä sekä parantaa ja ylläpitää jäsentensä yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta.

Liitto edistää yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa suoritettavaa tutkimustyötä ja niissä annettavaa opetusta, seuraa tutkimuksen ja opetuksen vapautta sekä tutkimuksen ja opetuksen edellytysten säilymistä ja parantamista ja korkeakoululaitoksen jatkuvaa kehittymistä sekä toimii tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, antaa lausuntoja, järjestää koulutus-, neuvottelu- ja tiedotustilaisuuksia, harjoittaa yhteistoimintaa muiden tutkimus- ja opetusalan järjestöjen kanssa, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, tukee liiton tarkoitusperiä palvelevaa tutkimustoimintaa jakamalla apurahoja sekä edustaa jäsenistöään ja tekee sen puolesta työmarkkinasopimuksia.

Liitto voi kuulua jäsenenä sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joiden kautta voidaan edistää liiton tarkoitusperiä.

Jäsenet
3.

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä tai kunniajäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja taikka sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitusperät ovat lähellä liiton tarkoitusperiä. Varsinaiset jäsenet hyväksyy liiton hallitus, varsinaiseksi jäseneksi liittyvät yhdistykset kuitenkin liiton valtuusto. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät sääntömuutoksesta huolimatta.

Kannatusjäseneksi voi liittyä yliopistojen opetus- ja tutkimustyötä tukeva henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenet hyväksyy liiton hallitus.

Kunniajäseneksi voidaan liiton hallituksen esityksestä kutsua liiton tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistänyt henkilö. Kunniajäsenet kutsuu liiton valtuusto.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen
4.

Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisen ilmoituksen liiton kokouksen pöytäkirjaan. Ero tulee voimaan 30 päivän kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Erotessaan jäsen menettää kaikki oikeutensa liitossa.

Liiton hallitus voi erottaa liitosta jäsenen, joka on toiminut liiton tarkoitusperiä vastaan tai joka ei noudata liiton elinten tekemiä päätöksiä tai jättää jäsenmaksun tai tukirahastomaksun maksamatta. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös liiton valtuuston ratkaistavaksi jättämällä kirjallinen oikaisuvaatimus liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.

Jäsenmaksut ja tukirahastomaksut
5.

Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen suorittaa liitolle valtuuston syyskokouksen kummallekin jäsenryhmälle erikseen päättämän vuotuisen jäsenmaksun ja tukirahastomaksun. Tukirahastomaksu saa olla korkeintaan vuotuisen jäsenmaksun suuruinen.

Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksusta ja tukirahastomaksusta osittain tai kokonaan työ- tai virkavapauden, ulkomailla tutkijana toimimisen, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Kunniajäsen ei maksa jäsen- eikä tukirahastomaksua.

Liiton toimielimet
6.

Liiton päätösvaltaa käyttäviä elimiä ovat liiton kokous ja valtuusto. Toimeenpaneva elin on liiton hallitus.

Hallitus voi asettaa erityistehtäviä varten hallituksen alaisuudessa ja apuna toimivia pysyviä valiokuntia tai tilapäisiä toimikuntia.

Valtuusto asettaa vaalitoimikunnan.

Osastot
7.

Sisäistä toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistoittain tai yliopistoryhmittäin alueellisiin rekisteröimättömiin osastoihin.

Osasto voidaan perustaa myös valtakunnallisena sellaisia jäseniä varten, jotka eivät voi liittyä yliopistokohtaisiin osastoihin. Valtakunnallinen osasto voidaan perustaa vain, jos siihen tulee kuulumaan vähintään 30 jäsentä.

Jäsen voi kuulua vain yhteen osastoon. Sellaisen varsinaisen jäsenen, joka on yliopiston palveluksessa, katsotaan kuuluvan oman yliopistonsa osastoon, ellei hän ole toisin ilmoittanut.

8.
Osaston on alistettava sääntönsä liiton hallituksen vahvistettavaksi. Liiton hallitus voi antaa osastolle jäsenkunnan alueellista edunvalvontaa koskevia tehtäviä.

Liiton kokoukset
9.

Liiton varsinainen kokous pidetään joka toinen vuosi aikaisintaan lokakuussa ja viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu kokouksen koolle jokaiselle jäsenelle lähetetyllä sähköpostilla tai kirjeellä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liiton kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä äänioikeus. Jokaisella läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä on oikeus oman äänensä ohella äänestää enintään 5 valtakirjalla. Kukaan ei kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä viidenneksellä kokouksessa edustettuna olevasta koko äänimäärästä.

Kannatus- ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja muut kokouksen pidolle tarpeelliset toimihenkilöt.

Paitsi hallituksen aloitteesta on liiton ylimääräinen kokous kutsuttava koolle, kun vähintään 1/10 liiton varsinaisista jäsenistä tai vähintään 1/10 liiton kaikista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää yhden tai useamman esittämänsä asian käsittelyä varten. Hallitus kutsuu kokouksen koolle jokaiselle jäsenelle lähetetyllä sähköpostilla tai kirjeellä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liiton kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Liiton varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat
10.

Liiton varsinainen kokous

• käsittelee hallituksen valmistamat vuosikertomukset
• Valitsee liiton valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liiton valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet.
• Käsittelee muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  
  

Valtuusto
11.

Valtuuston kevätkokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä ja syyskokous vuosittain aikaisintaan lokakuussa ja viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu valtuuston koolle jokaiselle valtuuston jäsenelle lähetetyllä sähköpostilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Valtuuston jäsenet valitaan siten, että kustakin osastosta valitaan yksi varsinainen jäsen ja tälle kaksi varajäsentä kutakin alkavaa sataa (100) liittoon kuuluvaa osaston jäsentä kohti.

Valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, varsinaisen jäsenen ja varajäsenen tulee olla liiton varsinaisia jäseniä. Mikäli valtuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, varsinainen jäsen tai varajäsen valitaan liiton hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai varsinaiseksi jäseneksi, ei hän voi toimia samalla valtuuston tehtävissä.

Valtuuston jäsenet valitaan liiton varsinaisessa kokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 1/3 sen jäsenistä tai varajäsenistä on läsnä.

Paitsi hallituksen aloitteesta on valtuuston ylimääräinen kokous kutsuttava koolle, kun vähintään 1/3 valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää hallitukselta yhden tai useamman esittämänsä asian käsittelyä varten.

Valtuuston ylimääräinen kokous kutsutaan koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta jokaiselle valtuuston jäsenelle lähetettävällä sähköpostilla. Tehtäessä päätöksiä lakkoon tai työtaisteluun ryhtymisestä, tai lakon tai muun työtaistelun lopettamisesta tai muissa erittäin kiireellisissä tapauksissa kokous voidaan kuitenkin kutsua koolle vähintään päivää ennen kokousta edellä mainitulla tavalla lähetetyllä kokouskutsulla.

Valtuuston kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Valtuusto voi halutessaan toimeenpanna liiton jäsenten keskuudessa neuvoa antavan jäsenäänestyksen.

Valtuuston käsittelemät asiat
12.

Liiton valtuusto käyttää päätäntävaltaa kaikissa niissä asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu liiton kokouksen ratkaistavaksi.

Valtuusto tekee päätöksen lakkoon tai työtaisteluun ryhtymisestä. Valtuusto voi luovuttaa määrittelemillään edellytyksillä päätöksen tekemisen lakkoon tai työtaisteluun ryhtymisestä hallitukselle. Tehdessään päätöksen lakkoon tai työtaisteluun ryhtymisestä valtuusto voi samalla päättää, että lakon tai työtaistelun lopettamisessa päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Valtuuston kevätkokouksessa

• käsitellään hallituksen valmistama vuosikertomus liiton edellisen vuoden toiminnasta
• päätetään kullekin kaudelle varapuheenjohtajien lukumäärästä
• päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
• asetetaan vaalitoimikunta valmistelemaan valtuuston kokouksessa ja liiton kokouksessa suoritettavia henkilövalintoja; vaalitoimikunnan asettamisen valmistelevat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
• esitetään tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot
• vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapaudesta, ja käsitellään muut mahdolliset hallituksen valmistelemat asiat sekä vähintään viiden jäsenen tai osastojen liiton hallitukselle vähintään kuukausi ennen kokousta esittämät asiat.

Valtuuston syyskokouksessa

• päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja tukirahastomaksuista
• päätetään liiton luottamustehtävissä toimivien palkkioista, kokouspalkkioista ja matkakulujen korvaamisesta sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan palkkioista
• valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja / varapuheenjohtajat, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi / varapuheenjohtajiksi
• valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
• vahvistetaan seuraavan toimintavuoden taloussuunnitelma perusteluineen
• valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavaa toimintavuotta varten
• hyväksytään hallituksen valmistelema suunnitelma liiton toiminnan kehittämiseksi tulevana vuonna, ja käsitellään muut mahdolliset hallituksen valmistelemat asiat sekä vähintään viiden jäsenen tai osastojen liiton hallitukselle vähintään kuukausi ennen kokousta esittämät asiat.

Hallitus
13.

Liiton hallituksen muodostavat kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja ja 1–2 varapuheenjohtajaa sekä vähintään kuusi (6) ja enintään kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä sekä jälkimmäisten henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, varsinaisen jäsenen ja varajäsenen tulee olla liiton varsinaisia jäseniä.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja / varapuheenjohtajat ja hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan valtuuston syyskokouksessa.

Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa / varapuheenjohtajia lukuun ottamatta varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Hallituksen kokoa muutettaessa ratkaistaan erovuoroisuus arvalla.

Varsinaisen jäsenen samoin kuin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi saa kussakin tehtävässä olla yhtäjaksoisesti enintään kuusi (6) vuotta.

Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, muun varsinaisen jäsenen tai varajäsenen erotessa tai tullessa erotetuksi kesken toimikautensa, seuraava valtuuston kokous valitsee loppukaudeksi uuden henkilön tämän tilalle.

14.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta, jos he pitävät sitä tarpeellisena tai jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja, tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on kokouksessa läsnä. Puheenjohtajan läsnä ollessa varapuheenjohtaja rinnastetaan hallituksen päätösvaltaisuutta todettaessa hallituksen muihin jäseniin.

Hallituksen tehtävät
15.

Hallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa.

Hallituksen tehtävänä on:

• valmistella liiton ja valtuuston kokouksissa käsiteltävät asiat hallituksen valintaa koskevia asioita lukuun ottamatta sekä kutsua kokoukset koolle
• panna täytäntöön kokouksissa tehdyt päätökset
• hoitaa liiton varoja ja omaisuutta ja tehdä niistä tili valtuuston kevätkokoukselle
• laatia liiton kokoukselle ja valtuuston kevätkokoukselle esitettävät vuosikertomukset
• laatia valtuuston syyskokoukselle tulevan vuoden taloussuunnitelma ja suunnitelma liiton toiminnan kehittämiseksi
• tehdä ratkaisut työmarkkinasopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä, kuitenkin siten, että lakkoon tai työtaisteluun ryhtymisestä
• päättää valtuusto ellei valtuusto ole luovuttanut päätösvaltaa hallitukselle
• tehdä päätös lakon tai muun työtaistelun lopettamisesta, jollei valtuusto ole ottanut itselleen päätösvaltaa asiassa.

Toimihenkilöt
16.

Hallitus perustaa liiton toimet ja määrittää toimihenkilöiden tehtävät. Hallitus ottaa ja erottaa toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkkauksensa. Hallitus voi perustaa myös liiton luottamustehtäviä.

Nimen kirjoittaminen
17.

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi / joku heistä yhdessä toiminnanjohtajan tai hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

Varojen kartuttaminen
18.

Paitsi jäseniltä kerätyillä maksuilla voi liitto kartuttaa varojaan lahjoituksilla, rahankeräyksillä, arpajaisilla ja juhlilla.

Liiton valtuuston päätöksellä voidaan perustaa rahastoja ja säätiöitä. Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja osakkeita.

Toiminta- ja tilivuosi
19.

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus on jätettävä hallitukselle kaksi viikkoa ennen valtuuston kevätkokousta.

Sääntöjen muuttaminen
20.

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä liiton kokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntöjen muutokset on ennen sitä käsiteltävä valtuuston kokouksessa.

Liiton purkaminen
21.

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden välein pidetyssä liiton kokouksessa kummassakin vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä. Ennen kuin purkamisehdotus otetaan esille liiton kokouksessa, se on käsiteltävä valtuuston kokouksessa.

Liiton purkautuessa on sen varat käytettävä liiton tarkoitusperien mukaisesti liiton viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.

Yleisiä säännöksiä
22.

Liiton, valtuuston ja hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on asianmukaisesti tarkastettava ja säilytettävä.

Päätökset kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöksissä ei toisin mainita. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Mikäli vähintään kaksi jäsentä vaatii, on äänestys suoritettava salaisena. Jos äänet tällöin menevät tasan, ratkaisee arpa.

Henkilövaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet, paitsi milloin valittavana on yksi henkilö; viimeksi mainitussa tapauksessa on saatava yli puolet annetuista äänistä.

Kokouksissa noudatetaan valtuuston hyväksymää työ- ja vaalijärjestystä.

Professoriliiton kokous on hyväksynyt säännöt 11.10.2024.