Ulkomaille
Verotus
Ulkomaille työskentelemään lähteneen on normaaliin tapaan annettava Suomeen veroilmoitus. Ulkomailla ansaitusta palkasta on annettava Suomeen tietoja, vaikka kyseistä palkkaa ei aina verotettaisikaan Suomessa.
Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka (ulkomaantyötulo) ei ole Suomessa veronalaista tuloa, jos oleskelu ulkomailla johtuu kyseisestä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Ulkomaantyötulona ei kuitenkaan pidetä palkkaa, jota työskentelyvaltio Suomen ja tämän valtion välillä voimassa olevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen mukaan ei saa ensisijaisesti verottaa, eikä palkkaa, joka on saatu esim. Suomen valtiolta.
Vaikka ulkomaanpalkka ei olisi kuuden kuukauden säännön mukaan Suomessa verotettava, joudutaan siitä usein miten maksamaan sairasvakuutusmaksu.
Ulkomaantyötulon verotukseen vaikuttavat Suomen ja ulkomaisen välisen verotussopimukset. Näitä on 60 valtion kanssa. Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ulkomaanpalkkaan, kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa. Tämä tapahtuu tavallisesti siten, että ulkomainen vero vähennetään Suomessa samasta tulosta määrättävästä verosta.
Työttömyysturva
EU:ssa ja ETA-alueella työntekijä vakuutetaan työttömyyden varalta siinä maassa, jossa hän tekee työtä. Työntekijä on vakuutettuna vain yhdessä maassa kerrallaan, kahdenkertaisesta vakuuttamisesta ei saa ylimääräistä etua. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä, muissa EU- ja ETA-maissa työntekijä liittyy työntekomaan yleiseen vakuutukseen mentyään työhön. Ruotsiin ja Tanskaan muuttavan ei kannata erota suomalaisesta kassasta ennen kuin hänet on hyväksytty kohdemaan työttömyyskassaan.
Muutto työttömänä voi tiputtaa työttömyysturvan ulkopuolelle. Jotta Suomeen palaavalle, muussa EU/ETA-maassa yli vuoden ajan työtä tehneelle, syntyy oikeus ansiopäivärahaan, hänen on työskenneltävä Suomessa vähintään neljän viikon ajan vähintään 18 tuntia viikossa. Jos henkilö on ollut sopimusmaassa lyhytaikaisessa, alle vuoden kestävässä työssä, vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työskentelyehtoa Suomessa. Suomessa työntekijän on liityttävä työttömyyskassan jäseneksi kuukauden sisällä työnteon päättymisestä sopimusmaassa. Pohjoismaista viiden vuoden aikana takaisin Suomeen palaavalla henkilöllä on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman neljän viikon työssäoloehtoa.
Lähetettynä työntekijänä ulkomaille palkattavaan henkilöön sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä on paluu Suomeen ja se, että henkilö on pysynyt suomalaisen työttömyyskassan jäsenenä ulkomaankomennuksen ajan ja maksanut jäsenmaksut ajallaan Suomeen.
Työttömyysturva ja työ ulkomailla
Eläkkeet
Ulkomailla tekemästä työstä karttuu eläkettä työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti. Lähetettyjen työntekijöiden osalta henkilö kuitenkin pysyy lähtömaan eläketurvan piirissä.
Useimpien maiden osalta eläketurvan hakemiseen riittää yksi hakemus. Eläkeviranomaiset selvittävät kyseisen maan eläketurvan.
Muu sosiaaliturva
Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Jos tarkoituksena on muuttaa ulkomaille alle vuodeksi eli tilapäisesti, henkilö kuuluu ulkomailla oleskelun ajan yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin ja on oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos taas tarkoituksena on olla ulkomailla yli vuoden ajan, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeudet Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttoajankohtaan.
Jos kuitenkin kyseessä on alle vuodenkin työskentely toisessa EU-maassa, kuuluu henkilö EU-määräysten mukaan pääsääntöisesti työskentelymaansa lainsäädännön piiriin.
Mikäli henkilö työskentelee ulkomaisen työnantajan palveluksessa, siirtyy hän tämän maan sosiaaliturvan alaisuuteen. Kun työskentely toisessa EU -maassa lakkaa ja henkilö palaa takaisin kotimaahan, siirtyy hän jälleen suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.
Pääperiaatteena siis on, että henkilö on vakuutettu siinä valtiossa, jossa hän työskentelee riippumatta siitä missä valtiossa hän asuu. Tästä työskentelyvaltion periaatteesta on poikkeuksia, joista merkittävin koskee ns. lähetettyjä työntekijöitä. Lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä. Suomalaisen työnantajan toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin lähettämät työntekijät säilyttävät oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan ulkomaan komennuksensa ajan. Edellytyksenä on, että työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy koko komennuksen ajan ja että lähetetty työntekijä on lähtiessään kuulunut Suomen sosiaaliturvan piiriin.
KELA
Pohjoismainen neuvontapalvelu
Apuraha
Mikäli henkilö työskentelee ulkomailla apurahan turvin, tähän ei liity yleensä eläketurvaa tai muutakaan työstä johtuvaa sosiaaliturvaa. Henkilö voi itse järjestää itselleen vapaaehtoisen eläkevakuutuksenturvan.
Jäsenyys ja ulkomaantyö
Ulkomailla työskentelevä Professoriliiton jäsen maksaa jäsenmaksua 150 €/vuosi, mikäli hän ei saa kotimaasta palkkaa. Liiton toimisto lähettää kerran vuodessa pankkisiirtolomakkeen jäsenmaksun maksua varten. Muistathan ilmoittaa liiton toimistolle ulkomaille siirtymisestäsi ja Suomeen paluustasi.