Professori Petri Mäntysaari: Jos professori myöntää lisenssin, paras vaihtoehto on rinnakkaislisenssi
6.4.2021
Professoriliitto on viime aikoina puhunut paljon tekijänoikeuksista. Onko asiassa ongelmia?
Kyllä, monet yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat yrittäneet ottaa käyttöön mallisopimuksia tai sopimuslomakkeita, jotka pakottavat tutkijat ja opettajat luovuttamaan tekijänoikeuksiaan työnantajalle korvauksetta. Tällaiset mallisopimukset tai sopimuslomakkeet ovat voineet koskea vanhoja työntekijöitä tai uusia työntekijöitä sekä erityyppisiä tutkimuksia, tutkimusaineistoja ja opetusmateriaaleja.
Eikö työnantajalla ole oikeutta sopia tekijänoikeuksista?
Toki, kunhan ei mennä liian pitkälle. On olemassa tiettyjä rajoituksia.
Missä raja sitten kulkee?
Ainakaan työnantaja ei saa pakottaa tai painostaa työntekijöitä luovuttamaan tekijänoikeuksiaan. Tekijänoikeus kuuluu sille, joka on luonut tekijänoikeudellisesti suojatun teoksen, eikä työnantajalle. Myös vaatimus tekijänoikeuksien luovuttamisesta rekrytoinnin ehtona voi olla kohtuuton ja hyvän tavan vastainen.
Miksi yliopistot ja tutkimuslaitokset havittelevat tutkijoiden ja opettajien tekijänoikeuksia itselleen?
Syitä on useita. Ensinnäkin yliopisto tai tutkimuslaitos on voinut tehdä ulkoisen rahoittajan tai tilaajan kanssa sopimuksen tutkimusprojektista. Jos rahoituksen ehtona on, että tilaaja saa tiettyjä oikeuksia tutkimustuloksiin, työnantajan pitää tehdä vastaavat sopimukset kaikkien projektissa mukana olevien tutkijoiden kanssa. Siinä tapauksessa työnantajan edun mukaista on rekrytoida projektiin vain sellaisia tutkijoita, jotka haluavat luopua oikeuksistaan rahoittajan vaatimalla tavalla. Toiseksi tutkimusprojektissa voi olla useita tutkijoita, jolloin työnantaja haluaa varmistaa kaikille pääsyn toistensa aineistoihin. Onhan mahdollista, että tutkijoista joku lähtee projektista ja vie omat aineistonsa mennessään. Se olisi este projektin etenemiselle. Kolmantena syynä voi olla, että yliopisto haluaa varmistaa käyttöoikeudet tietyn opettajan opetusmateriaaleihin sen jälkeenkin, kun kyseinen opettaja ei enää opeta. Neljänneksi, työnantaja haluaa ehkä surffata avoimen tieteen aallonharjalla ja vaatii tutkijoita ja opettajia luovuttamaan oikeutensa työnantajalle. Viidenneksi, työnantaja saattaa haluta oikeudet itselleen varmuuden vuoksi. Nämä ovat vain esimerkkejä, ja on varmasti monia muitakin syitä.
Miten yksittäisen professorin kannattaa toimia?
Professoreilla on monta eri roolia. Professorit tuottavat tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia, jolloin heidän tulee tietysti pitää kiinni omista oikeuksistaan. Oikeuksia ei pidä luovuttaa kevyin perustein. Toisaalta tutkimusryhmän johtajana toimiessaan professori haluaa varmistaa, että yksittäisten ryhmän jäsenten oikeuksia voidaan hyödyntää koko ryhmän hyväksi. Kun tutkimusryhmä sitten tarvitsee ulkoista rahoitusta, professori haluaa täyttää rahoittajan tai tilaajan vaatimukset myös tutkijoiden tekijänoikeuksien osalta. Tilanteet ovat erilaisia.
Omassa tutkijan roolissaan professorin tulisi huolehtia siitä, ettei hän yleisesti luovu omista oikeuksistaan etukäteen. Professorin on helpompi hyödyntää oman työnsä tuloksia, kun hän pitää tekijänoikeudet itsellään, ja vastaavasti vaikeampi, jos oikeudet kuuluvat jollekulle toiselle. Kannattaa erityisesti varoa open science -ansaa. Avoin tiede ei tarkoita sitä, että professorin pitäisi luovuttaa omat oikeutensa juuri työnantajalle, vaan hän voi pitää oikeudet itsellään ja määrätä, kenellä on pääsy aineistoon ja kuinka pitkään – avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti tai muuten. Jos professori myöntää lisenssin, paras vaihtoehto on rinnakkaislisenssi, joka on määräaikainen tai irtisanottavissa. Tilaustutkimusten osalta on tärkeää olla luovuttamatta oikeuksia laajemmassa määrin kuin mitä tilaaja vaatii. Jos yliopisto tai tutkimuslaitos työnantajan ominaisuudessa vaatii oikeuksien luovuttamista vain varmuuden vuoksi tai voidakseen hallinnoida oikeuksia keskitetysti, on silloin parasta kieltäytyä. Työnantajahan ei voi hallinnoida oikeuksia erityisen tehokkaasti. Samalla professorin olisi ehkä vaikeampi hyödyntää oikeuksiaan itse.
Pitääkö oikeuksien luovutuksesta saada maksu?
Nyrkkisääntö on, että mitään oikeuksia ei tarvitse luovuttaa ilmaiseksi, ellei tekijä itse niin halua. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus saada sovittu korvaus lisenssisopimuksen mukaisesti. Omasta mielestäni työnantajan mallisopimuksen tai sopimuslomakkeen ehto tekijänoikeuden ilmaisesta luovutuksesta tai lisenssin myöntämisestä työnantajalle menee kyllä liian pitkälle, koska sellainen ehto voidaan ymmärtää lakisääteiseksi vaatimukseksi tai muuten työntekijää sitovaksi.
Mainitset tutkimusprojektit, miltä tilanne näyttää niiden osalta?
On olemassa erityyppisiä tutkimusprojekteja, ja tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään eri tavoin erilaisissa projekteissa.
Tilaustutkimuksessa on käytännössä välttämätöntä kunnioittaa tilaajan kohtuullisia toiveita. Hankkeeseen osallistuvien pitäisi perehtyä tilaajan sopimuspohjaisiin vaatimuksiin ja olla luovuttamatta oikeuksiaan laajemmin kuin mitä sopimus edellyttää. Tutkijan on varminta myöntää vain rinnakkaislisenssi. Tutkijan kannattaa myös olla varovainen luopuessaan oikeuksistaan tutkimusdataan. Tutkijahan voi tarvita aineistoa omassa myöhemmässä tutkimuksessaan, ja tutkimusdata saattaa myös sisältää tietosuojan alaisia tietoja.
Työnantaja haluaa ehkä siirtää riskejä projektissa mukana oleville tutkijoille, samalla kun saa maksun näiden tekemästä työstä. Tutkijoiden pitäisi huolehtia siitä, että riskit kohdistuvat työnantajalle, jolla on paremmat resurssit käytössään. Tämä koskee myös kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia.
Ovatko tekijänoikeuskysymykset ajankohtaisia muun tyyppisissä tutkimushankkeissa?
”Avoin tiede” herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä akateemisesta vapaudesta ja tekijänoikeudesta. Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen vapaus on yksittäisen tutkijan turvana. Tutkimuksen vapauteen sisältyy myös tutkijan oikeus valita itse, milloin ja miten tutkimus julkaistaan. Tutkijalla on oikeus teoksiinsa ja tutkimusdataan. Suomen Akatemia ja suomalaiset tieteelliset seurat edellyttävät kuitenkin, että rahoitusta saavat hankkeet sitoutuvat tutkimustulostensa julkaisemiseen open access -periaatteen mukaisesti ja antamaan tutkimusdatansa vapaasti saataville. Pidän erittäin huolestuttavana, jos valtio ja tieteelliset seurat pakottavat tutkijoita luopumaan oikeuksistaan ulkoisen rahoituksen ehtona. Projektirahoitus pitäisi kohdentaa tutkimuksen tieteellisen sisällön mukaisesti.
Petri Mäntysaari toimii kauppaoikeuden professorina Hankenilla. Mäntysaari on Professoriliiton varapuheenjohtaja.
6.4.2021 julkaistu haastattelu oli osa Professoriliiton Tekijänoikeudet tieteen vapauden turvana -kampanjaa