Professoriblogi

  • Akateemisesta kantelukulttuurista meillä ja Yhdysvalloissa

    Suomalaisten professorien työsuhdeturva tunnetusti heikkeni merkittävästi uuden yliopistolain myötä. Voidaankin perustellusti väittää, että virkamiesaseman menetyksen ja eräiden tuoreiden oikeustapausten valossa ei suomalaisissa yliopistoissa enää voida puhua tenuresta sen alkuperäisessä yhdysvaltalaisessa merkityksessä huolimatta tenure …

    Julkaistut:
  • Paras arpa voittakoon

    Kun kollegan tapaa käytävällä ja hän vaikuttaa kiireiseltä, on syy yleensä aina sama: hakemuksen deadline lähestyy. Hakuaikoja on ympäri vuotta, joten kiirettä piisaa, joskus myös deadline on kätevästi heti kesälomien tai joulun jälkeen. Kiireistä on turha valittaa, koska jos hakemusta ei jätä, ei saa myöskään rahaa; lotosta ei voita, jos…

    Julkaistut:
  • Avoimempaa lobbausta

    Mitä sinulle tulee mieleen lobbaus-sanasta? Laadukasta yhteistyötä ja parempia päätöksiä vai salamyhkäistä suhmurointia? Yleisen määritelmän mukaan lobbaus eli edunvalvonta on epävirallista neuvottelua, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päätöksiin. Lähtökohtaisesti lobbaus on osa demokratiaa. Päättäjät eivät voi olla joka ala…

    Julkaistut:
  • Tulevaisuuden osaajat

    Luonnollista kieltä ymmärtävät tekoälymallit, kuten ChatGPT, vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaiselle osaamiselle tulevaisuudessa on tarvetta. Havahduin tähän toden teolla, kun luin kollegani Johannes Gerstmayrin ja hänen tutkimusryhmänsä tekemän julkaisun. Siinä havainnollistetaan, miten suuret kielimallit voivat auttaa luomaan ko…

    Julkaistut:
  • Professorin työhyvinvointi

    Työnantajan edustaja ehdotti sähköpostitse työhyvinvointipäivän järjestämistä kello 10 ja 15 välisenä aikana. Vähän ajan päästä viestiin tuli kollegani vastaus. Hän ehdotti, että voisiko mitenkään järjestää hyvinvointia edistävää toimintaa joko kello 8–12 tai 12–16, niin pystyisi tekemään töitä edes puoli päivää. Omakin kokemukseni on, et…

    Julkaistut:
  • Remote or real

    When I first joined the faculty in Tampere, a high-point of every working week was the institute seminar. Except when they were away at some other meeting, all PIs attended every time, and so did their PhD students, postdocs and other associates. Nobody was formally compelled to attend. They did so because that was what…

    Julkaistut: