Teollisuuden palvelukseen tarvitaan kipeästi alansa osaavia tohtoreita, jotka pystyvät analyyttiseen ajatteluun ja näkevät kokonaisuudet ja tulevaisuuden tarpeet. Koulutuksen määrällä ei voi korvata tohtorikoulutuksen laatua. Yliopistoissa on vankka tohtorikoulutettavien ohjaamisen akateeminen perinne, osaaminen, koulutustarjonta ja motivaatio. Koulutamme tohtoreita työelämään ja yhteiskunnan palvelukseen. Anne Juppo, teollisuusfarmasian professori, Helsingin yliopisto.
Tohtoreiden jakautuminen työnantajittain. Työllisiä tohtoreita yhteensä 28 077. Yliopisto 33 %, yksityinen 27 %, kunta 21 %, julkisen sektorin tutkimuslaitos 7 %, yrittäjä 7 %, valtio 5 %.
Tutkimusta ja opetusta tehdään yhdessä työelämän eri toimijoiden kanssa niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin. Löydökset ja oivallukset ovat välittömästi hankkeissa mukana olevien organisaatioiden käytössä. Parasta työssä on, kun uutta tietoa pääsee soveltamaan. On hienoa nähdä, millainen vaikutus yliopistolla ja opiskelijoilla on yhteiskuntaan ja työelämään. Jouni Kivistö-Rahnasto, turvallisuustekniikan professori, Tampereen yliopisto.
Tieteelliset julkaisut organisaatioittain 2019–2022. Yliopisto 35 629, valtion tutkimuslaitos 4 126, yliopistosairaala 3 690, yritys 1 988, muu 1 237, muu hyvinvointialueen organisaatio 943, ammattikorkeakoulu 823, kunnalliset organisaatiot 53, muu korkeakoulusektori 15. ähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, bibliometriikka.
Julkinen ja yksityinen sektori ovat yliopistolle tärkeitä yhteistyökumppaneita tutkimuksessa ja opetuksessa. Tutkimustuloksiamme hyödynnetään hyvinvointialueilla, kun edistetään väestön ravitsemustilaa ja ehkäistään sairauksia. On ilahduttavaa, miten hienosti potilaat suhtautuvat opiskelijoihin, ja miten innokkaasti ravitsemuksestaan kiinnostuneet osallistuvat tutkimuksiimme. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto.