Professoriliitto kannattaa hallituksen esitystä yleisissä kirjastoissa ja korkeakoulujen kirjastoissa tapahtuvan e-kirjojen ja e-äänikirjojen yleisölle välittämisen korvaamisesta. Verkkokirjahyllypalvelun ottamista myöhemmin mukaan korvauksen piiriin on kuitenkin syytä selvittää.
Professoriliitto kannattaa tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistamista tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa sekä TKI-rahoituslain ja rahoitussuunnitelman toimeenpanon seurannassa ja yhteensovittamisessa ehdotuksessa esitetyllä tavalla. Liitto korostaa kansallisten strategisten valintojen valmistelussa avoimuuden ja tiedeyhteisön sekä sidosryhmien osallistamisen tärkeyttä. Professoriliitto pitää tärkeänä, että tutkimus- ja innovaationeuvostoa johtaa pääministeri. Liiton näkemyksen mukaan neuvostossa tulisi olla enemmän kansainvälisesti ansioituneita…
Professoriliiton mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevalla monivuotisella suunnitelmalla on keskeinen merkitys sille, että Suomi saavuttaa tavoitteensa nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 jättää valtion valitsemat keinot pitkälti tämän suunnitelman varaan. Liitto korostaa, että suunnitelmassa tulisi edelleen parantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus-…
Professoriliiton näkemyksen mukaan dosentti-nimikkeestä ei voida käyttää englanninkielistä käännöstä Associate Professor. Liiton näkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen käännös on Title of Docent.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman; tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä huomioidaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Professoriliitto toteaa, että liiton huoli tieteellisen tutkimuksen asemasta, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen ja TKI-toiminnan resurssoinnista on kuultu.
Professoriliitto kannattaa ehdotettua muutosta yliopistosairaaloiden tehtävien selkeyttämisestä osana sote-uudistuksen toimeenpanoa. Liitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota sivuvirkoihin ja pätevyysvaatimuksiin sekä yliopiston asemaan hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman; tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä huomioidaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Professoriliitto toteaa, että liiton huoli tieteellisen tutkimuksen asemasta, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen ja TKI-toiminnan resurssoinnista on kuultu.
Hallituksen esityksen mukaan kolmansien maiden kansalaisten tutkijoiden tutkija- ja opiskelijadirektiivissä tarkoitettu oleskelulupa myönnettäisiin jatkossa neljäksi vuodeksi tai enintään korkeakoulun kanssa tehdyn sopimuksen voimassaoloajaksi, jos sopimus on voimassa alle neljä vuotta. Professoriliitto kannattaa oleskelulupien myöntämistä nykyistä pidemmäksi ajaksi. Liitto huomauttaa, että Suomen tutkijakunta on kansainvälistynyt myös muiden kuin ensimmäisen uraportaan osalta. Yliopistoissa ja osassa tutkimuslaitoksia on…