Vuosiarkisto 2022: Lausunnot
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman; tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä huomioidaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Professoriliitto toteaa, että liiton huoli tieteellisen tutkimuksen asemasta, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen ja TKI-toiminnan resurssoinnista on kuultu.
Professoriliitto kannattaa ehdotettua muutosta yliopistosairaaloiden tehtävien selkeyttämisestä osana sote-uudistuksen toimeenpanoa. Liitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota sivuvirkoihin ja pätevyysvaatimuksiin sekä yliopiston asemaan hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman; tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä huomioidaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Professoriliitto toteaa, että liiton huoli tieteellisen tutkimuksen asemasta, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen ja TKI-toiminnan resurssoinnista on kuultu.
Hallituksen esityksen mukaan kolmansien maiden kansalaisten tutkijoiden tutkija- ja opiskelijadirektiivissä tarkoitettu oleskelulupa myönnettäisiin jatkossa neljäksi vuodeksi tai enintään korkeakoulun kanssa tehdyn sopimuksen voimassaoloajaksi, jos sopimus on voimassa alle neljä vuotta. Professoriliitto kannattaa oleskelulupien myöntämistä nykyistä pidemmäksi ajaksi. Liitto huomauttaa, että Suomen tutkijakunta on kansainvälistynyt myös muiden kuin ensimmäisen uraportaan osalta. Yliopistoissa ja osassa tutkimuslaitoksia on…
Budjettilakiluonnoksessa tuloverovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin yli 60 vuotta täyttäneillä, perhevapailla olevien henkilöiden matkakustannusten omavastuuta alennettaisiin, matkakuluvähennys säilyisi korotettuna kuten vuonna 2022, tunnustuspalkinnot, kuten esimerkiksi stipendit tieteen- ja taiteentekijöille, säädettäisiin laissa verovapaiksi ja TVL 9§:n rahastopoikkeusta jatkettaisiin. Professoriliitto kannattaa kaikkia luonnoksessa esitettyjä ehdotuksia.
Professoriliiton mielestä hallituksen esitys parantaa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen ennakoitavuutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen määrää lisättäisiin tasaisesti vuosittain, ja jatkossa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminannan rahoituksesta ja sen seurannasta laadittaisiin pitkäaikainen suunnitelma. Professoriliiton mukaan valtion panostukset TKI-toimintaan mahdollistavat kasvua ja hyvinvointia.
Professoriliiton mielestä avoimen saatavuuden tutkimusmenetelmien ja -infran osalinjaus jättää yleisesti ottaen vaikeaselkoisen vaikutelman. Menetelmät, aineistot ja infrastruktuurit ovat vailla rakennetta eri kohdissa asiakirjaa, ja on vaikea hahmottaa, mihin todella viitataan. Koko osalinjaus jää erittäin abstraktille ylätasolle. Konkretia puuttuu ja jää epäselväksi, mitä konkreettista ongelmaa yritetään ratkaista ja millä keinoilla. Linjaus jättää myös avoimeksi, kuka ja…
Professoriliiton jäsenet ovat tutkijoina sekä tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten tekijöitä että niiden käyttäjiä. Tutkijoiden tekijänoikeuksia ei saa kaventaa, ja nykyinen tutkijapoikkeus pitää säilyttää. Professoriliitto katsoo, että hallituksen esityksen tavoitteet ja siinä annetut perustelut ovat oikeansuuntaisia ja yleensä DSM-direktiivin hengen mukaisia. Nykytilanne on kuvattu realistisesti. Liitto esittää muutamia yksityiskohtaisia parannusehdotuksia säädöskohdittain.
