Vuosiarkisto 2024: Lausunnot
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että akatemiaprofessoreita ja akatemiatutkijoita ei enää mainittaisi laissa Suomen Akatemiasta. Professoriliitto muistuttaa, että Suomen Akatemian rahoittaman akatemiaprofessori-tehtävän merkitys on kasvanut tenure track -järjestelmien käyttöönoton myötä. Liitto korostaa, että akatemiaprofessoreita ja akatemiatutkijoita koskevat rahoitusinstrumentit tulee jatkossakin turvata lain tasolla.
Professoriliitto kiittää maan hallitusta panostamisesta Suomen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohti 4 prosentin BKT-osuutta. Valtion satsaukset TKI-toimintaan mahdollistavat talouden kasvun ja kannustavat yrityksiä investoimaan innovaatioihin ja toimialojen uusiutumiseen. Professorikunta on osallistunut ja osallistuu laajasti T&K-toimintaan perustutkimuksen ja koulutuksen lisäksi. Panostukset tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen ovat erityisen tärkeitä tilanteessa, jossa Suomen talouden rakenteellisena ongelmana on heikko tuottavuuden…
Professoriliiton näkemyksen mukaan Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa ja sen linjauksissa on huomioitu monia T&K-toiminnan kannalta olennaisia asioita. Suunnitelmassa ei kuitenkaan tarkastella lainkaan yliopistojen perusrahoitusta. Innovaatioiden tavoitetason nosto ja laadukkaan tutkimuksen turvaaminen ovat kuitenkin keskeiset perusteet yliopistojen perusrahoituksen lisäämiselle. Suunnitelmassa todetaan aivan oikein, että T&K-toiminnan kunnianhimon tasoa tulee Suomessa nostaa. Suunnitelmassa myös tunnustetaan,…
Professoriliitto kiittää maan hallitusta merkittävistä T&K-panostuksista. Liitto kuitenkin painottaa, että TKI-toiminnan rahoitusta on syytä osoittaa yliopistoille perusrahoituksena vapaaseen tutkimukseen. Vapaa tutkimusrahoitus antaisi yliopistoille mahdollisuuden vastata nopeammin kansainvälisen kilpailun tuomiin haasteisiin sekä osallistua sekä tieteensisäiseen että yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Professoriliitto huomauttaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus jää julkisen talouden suunnitelmassa lähtökohtaisesti indeksikorotuksen varaan. Samalla yliopistojen…
Professoriliitto pitää avoimeen korkeakouluopetuksen maksuihin esitettyjä muutoksi perusteltuina. On tärkeää, että jatkossa yliopistot voivat itse päättää avoimesta korkeakouluopetuksesta perittävien maksujen suuruudesta (enintään 45 euroa opintopisteeltä) tai täysin maksuttomasta avoimesta korkeakouluopetuksesta.
Yliopistojen rahoitusmalli nojaa Suomessa tällä hetkellä tulosohjaukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamasta rahoituksesta noin kolme neljäsosaa perustuu siihen, miten yliopistot ovat onnistuneet saavuttamaan ministeriön asettamia tavoitteita, kuten tuottamaan tutkintoja ja julkaisuja ja keräämään kilpailtua tutkimusrahoitusta. Useimmissa muissa maissa yliopistot saavat valtiolta suuremman osuuden kiinteää rahoitusta, johon ei vaikuta menestyminen mittareissa. Tulosrahoituksen osuus on Euroopassa yleensä 10–50…
Professoriliiton mukaan työelämää tulee kehittää tasapainoisesti sekä työntekijöiden että työnantajien näkemykset huomioiden. Osapuolten tulee voida sopia palkantarkistuksista työ- ja virkaehtosopimuksissa ilman, että lainsäädäntöön kirjatut alat käytännössä määrittelisivät palkankorotusten ylärajan. Neuvottelut uudesta mahdollisesta työmarkkinamallista kuuluvat neuvottelujärjestöille/liitoille. Vientimallin vieminen lainsäädäntöön aiheuttaisi neuvottelutoiminnan voimakkaan politisoitumisen. Mahdollisen uuden työmarkkinamallin on otettava huomioon sekä julkisen, julkisrahoitteisen että yksityissektorin tarpeet. Mallin…
